Vesistöjen hyvään tilaan on vielä pitkä matka - Pohjois-Pohjanmaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Ihmistoiminta on muokannut suurta osaa Pohjois-Pohjanmaan vesistöistä. Enää noin 10 prosenttia järvipinta-alasta ja 12 prosenttia jokivesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Vuosien 2008 ja 2013 luokitteluiden välillä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Jokien tila on jonkin verran parantunut ja rannikkovesien huonontunut. Suurin syy luokan vaihtumiseen liittyy menetelmällisiin
eroihin. Järviä on luokiteltu ensimmäistä luokittelukierrosta enemmän. Uusista luokitelluista järvistä valtaosa sijaitsee Koillismaalla, mikä nostaa hyvässä tilassa olevien järvien määrää.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi hyvä tai erinomainen. Alun perin tämä tavoite piti saavuttaa jo vuonna 2015.

Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen ekologinen tila

Pintavesien ekologinen tila Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella.
 

Vesistöjen toipuminen on hidasta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Toisella luokittelukierroksella on kuitenkin nähtävissä merkkejä vesistön tilan paranemisesta. Toisaalta pienten jokien mukaan ottaminen luokitteluun tuonee esille useita huonokuntoisia vesimuodostumia. Pyhäjärven Junttiselän tila on muuttunut parempaan suuntaan, eikä pohjasedimentistä johtuvia happamuuspiikkejä ole esiintynyt. Tämä on parantanut myös Pyhäjoen yläosan tilaa. Rannikkoalueen happamista sulfaattimaista johtuva happamoituminen on viime vuosina vähentynyt ja sitä kautta esimerkiksi Olkijoen tila on parantunut. Iijoen alaosan tilaluokkaa laskee se, että vaelluskaloilla ei ole vapaata kulkuyhteyt-ä, vaikka patojen yläpuolella on laajat lisääntymisalueet.

Julkaistu 27.5.2014 klo 15.05, päivitetty 2.7.2019 klo 12.57