Uudenmaan pohjavesien hyvä tila vaarantunut

Pitkän aikavälin kehitys:
Pohjaveden kemiallinen tila on heikentynyt.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä on kasvanut kuudella vuosien 2009 ja 2013 välillä.
Suhteessa tavoitteisiin:
Vesienhoitolain mukainen tavoite on pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila. Kaikilla pohjavesialueilla hyvää kemiallista tilaa ei tulla saavuttamaan asetetuissa aikatauluissa.

Ihmistoiminnan vaikutus näkyy pohjavesissä pitkään

Pohjavesien tila Uudellamaalla

 

Uudenmaan merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Ensimmäisellä ja Toisella Salpausselällä sekä Itä-Uudenmaan pitkittäisharjuissa. Kaikkien Uudenmaan 343 pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä eli vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää.

Pohjavesialueista noin 20 prosenttia on riskialueita. Näistä 21 aluetta on huonossa ja 45 hyvässä kemiallisessa tilassa. Ilman suojelutoimia hyvässä tilassa olevat pohjavesialueet voivat pilaantua. Uudenmaan vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä noin 20 prosenttia on pohjavettä ja tärkeimmät pohjavedenottamot sijaitsevat riskialueilla. Pääkaupunkiseudulla käytetään Päijännetunnelin vettä.

Pohjaveden huonon tilan syynä on yleisimmin pohjavesimuodostumaan päätyneet kloridit, torjunta-aineet, liuottimet ja öljy. Riskejä aiheuttavat erityisesti teollisuus, kemikaalien varastointi, teiden talvikunnossapito, soranotto, pilaantuneet maa-alueet ja viemäriverkostot. Likaantuneen pohjaveden puhdistuminen on hidasta ja puhdistustoimenpiteet ovat kalliita. Pohjaveden hyvä tila pyritään saavuttamaan muun muassa laatimalla suojelusuunnitelmia, joita on Uudellamaalla tehty noin 75 prosentille pohjavesialueista.

 

Lähteet:

ELY-keskus

SYKE / Hertta-tietojärjestelmä

Julkaistu 19.10.2017 klo 9.33, päivitetty 19.10.2017 klo 9.33

Aihealue:
Julkaisija: