Pohjavesien tila - Häme

Pitkän aikavälin kehitys:
Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista. Pilaantuneita alueita ja riskialueita kartoitetaan, mutta veden tilan parantuminen ei ole kaikilla alueilla todennäköistä.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Pohjaveden ja maaperän laadun uhkatekijä on edelleen jatkuva pohjavesialueiden kaavoittaminen pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille.
Suhteessa tavoitteisiin:
EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Tavoitetta ei tulla kaikilla pohjavesialueilla saavuttamaan.

Pohjavesien tila on monin paikoin vaarantunut

 

Hämeen pohjavesien tila ja riskialueet 2013

 

Hämeen ELY-keskuksen alueella on runsaat pohjavesivarat. Hämeessä on yhteensä 304 pohjavesialuetta, joista 138 on vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita. Vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita on 165 ja muita eli III-luokan pohjavesialueita on yksi (tilanne 12/2018). Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 1 100 km², joka on noin 10 % Kanta- ja Päijät-Hämeen maapinta-alasta. Suurimmat pohjavesivarat sijaitsevat I ja II Salpausselän alueilla sekä pitkittäisharjujaksoissa. Eniten yhdyskunnan vedenhankintaan hyödynnettävissä olevaa pohjavettä muodostuu Asikkalan, Hausjärven, Hollolan, Lahden ja Lopen alueilla ja vähiten Forssan seudulla.

Hämeen pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia ja kelpaavat lähes sellaisenaan talousvedeksi. Luontaisia ongelmia aiheutuu lähinnä veden happamuudesta sekä maa- ja kallioperästä liuenneesta raudasta ja mangaanista. Hämeessä on kuitenkin myös pilaantuneita pohjavesialueita ja pilaantumisen takia käytöstä poistettuja pohjavedenottamoita.

Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä on tullut ilmi, että Hämeen alueen pohjavesialueista 41 eli noin 12 % on riskipohjavesialueita. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voivat kasvaa ja vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Pohjaveden tila on vaarantunut Hämeessä erityisesti niillä pohjavesialueilla, joille on sijoittunut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja. Riskialtteimmat pohjavedet sijaitsevat Ensimmäisellä Salpausselällä Hausjärven ja Nastolan välisellä vyöhykkeellä. Merkittävintä pohjavesiriskiä Hämeessä aiheuttavat pilaantuneet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä maatalous. Monet riskipohjavesialueet ovat kuitenkin aktiivisessa vedenhankintakäytössä.

Kahdeksan pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Pohjavettä ovat pilanneet ihmistoiminnoista peräisin olevat aineet, kuten torjunta-aineet, liuottimet, kloorifenolit, polttonesteiden lisäaineet ja kloridi. Riskinalaisille tai huonossa tilassa oleville pohjavesialueille on tehtävä pohjavettä ennallistavia ja suojelevia toimenpiteitä. Suurimmalle osalle riskialueista on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet tulee toteuttaa kiireellisesti. Pohjavesialueiden huomioimista maankäytön suunnittelussa tulee myös tehostaa. Pohjavesien ennaltaehkäisevä suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista.

Hämeessä käytetään yhdyskuntien vedenhankintaan ainoastaan pohjavettä ja tekopohjavettä. Viisi vedenottamoa on jouduttu sulkemaan ja yhdellä vedenottamolla käsittelyä on jouduttu tehostamaan pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi.

Lainsäädännön, lupa- ja valvontajärjestelmien sekä maankäytön suunnittelun avulla uutta pohjaveden ja maaperän pilaantumista pystytään tehokkaasti ehkäisemään. Pohjaveden ja maaperän laadun uhkatekijänä voidaan kuitenkin pitää Hämeessäkin edelleen jatkuvaa pohjavesialueiden kaavoittamista teollisuus-, varasto- ja työpaikka-alueiksi.


Lähde: Hämeen ELY-keskus

Julkaistu 12.6.2014 klo 10.37, päivitetty 18.1.2019 klo 14.51

Aihealue:
Julkaisija: