Pistemäinen fosforikuormitus on Pohjois-Savossa edelleen laskenut

Pohjois-Savossa lähes puolet vesistöihin kohdistuvasta pistemäisestä fosforikuormituksesta on peräisin teollisuudesta. Tarkastelujakson 1990-2018 aikana teollisuuden fosforikuormitus on kuitenkin vähentynyt neljäsosaan. Teollisuuslaitoksista suurin fosforikuormittaja on Varkaudessa sijaitseva Stora Enso. Sen fosforikuormitus on tarkastelujakson aikana pienentynyt alle viidesosaan. Mondi Powerflute Oy:n (entinen Savon Sellu) fosforikuormitus on 1990-luvun alkuvuosiin verrattuna laskenut noin 40%. Sen sijaan Yara Suomi Oy:n fosforikuormitus on tarkastelujaksolla lähes kaksinkertaistunut. Juankosken puunjalostusteollisuuden ja Sorsakosken metalliteollisuuden fosforikuormitus on loppunut kokonaan 2000-luvulla.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tuleva fosforikuormitus on Pohjois-Savossa vajaa 30% kaikesta pistemäisestä fosforikuormituksesta. 1990-luvun alkuvuosista kuormitus on vähentynyt 70%. Viime vuosina Varkauden Akonniemen puhdistamon fosforikuormitus on ollut yhdyskuntapuhdistamoista suurin, mutta lähes samaa suuruusluokkaa on Kuopion Lehtoniemen, Lapinlahden Suoniemen ja Iisalmen Vuohinimen puhdistamon fosforikuormitus. Lehtoniemen puhdistamolla on vielä viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana ollut fosforikuormituksessa selvää laskusuuntaa.

Rautalammin reitillä kalanviljely on merkittävin fosforin pistekuormituslähde. Savon Taimen on viime vuosina ollut maakunnan kolmanneksi suurin fosforikuormittaja Stora Enson ja Mondi Powerfluten jälkeen. Pohjois-Savossa kalalaitoskuormituksen osuus kaikkien pistekuormituslähteiden yhteenlasketusta kuormituksesta jää kuitenkin noin 15%:iin. Kalalaitosten fosforikuormitus on pienentynyt 1990-luvun alkuvuosiin verrattuna noin puoleen.

Turvetuotantoaluiden kuormitusta on raportoitu kattavasti vasta vuodesta 2003 alkaen. Turvetuotannon fosforikuormitus oli suurimmillaan vuosina 2008, 2012 ja 2013. Turvetuotannosta aiheutuu vajaa 8% (keskiarvo vuosilta 2014-2018) Pohjois-Savon pistemäisestä fosforikuormituksesta. Vuonna 2018 Pohjois-Savossa oli yhteensä 61 toimivaa turvetuotantoaluetta.

Pistemäiset fosforipäästöt vesistöihin Pohjois-Savossa
Lähde: Ympäristöhallinnon Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI

Typpikuormituksessakin tällä vuosikymmenellä suunta parempaan

Pistemäisen typpikuormituksen kehitys ei ole ollut yhtä myönteinen kuin fosforikuormituksen. 2000-luvulle tultaessa paraneva kehityssuunta taittui Mondi Powerflute Oy:llä (entinen Savon Sellu), mutta 2010-luvulla suunta on ollut taas parempaan. Myös Stora Enson myönteinen kehityssuunta päättyi vuoden 2005 jälkeen ja samaan aikaan Yaralla alkoi olla typpikuormituksen suhteen ongelmia. Paranemista on kuitenkin 1990-luvun alkuvuosiin verrattuna tapahtunut: yhdyskuntien typpikuormitus on laskenut noin neljänneksen ja teollisuuden typpikuormitus noin 30%.

Pohjois-Savon suurin typpikuormittaja on Mondi Powerflute Kuopion Lehtoniemen puhdistamon ollessa toiseksi suurin. Muita merkittäviä kuormittajia ovat Varkauden Akonniemen puhdistamo ja Yara Suomi Oy jokseenkin yhtäsuurin osuuksin ja suuruusjärjestyksessä seuraavina ovat Stora Enso Oyj ja Siilinjärven Jynkänniemen puhdistamo.

Typpikuormituksessa yhdyskuntapuhdistamoiden yhteinen osuus on suurin, noin puolet kokonaiskuormituksesta vuosina 2014-2018. Teollisuuden kuormitusosuus on 43%. Sekä kalankasvatuksen että turvetuotannon osuudet ovat pienet, noin 3%.

Pistemäiset typpipäästöt vesistöihin Pohjois-Savossa
Lähde: Ympäristöhallinnon Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI

Happea kuluttavan ammoniumtypen osuus typpikuormituksesta on laskenut erityisesti vuodesta 2015 alkaen. Yhdyskuntapuhdistamoiden ammoniumtyppikuormitus on alle puolet 1990-luvun alkuvuosien tasosta. Kuopion Lehtoniemen puhdistamolla muutos on suurin, siellä ammoniumtyppikuormitus on laskenut noin 97% verrattuna 1990-luvun alkuvuosiin.

Pistemäinen ammoniumtyppikuormitus Pohjois-Savossa
Lähde: Ympäristöhallinnon Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI.

Varkauden vesiin eniten fosforikuormitusta, Kallavedelle typpikuormitusta

Fosforikuormituksesta kolmannes kohdistuu Haukiveden Siitinselkä-Vuoriselkä alueelle. Kallaveden, Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin alueelle tulee Pohjois-Savon pistekuormituksesta jokseenkin yhtä suuri osa kullekin, 16-18%. Nilsiän reitillä pistemäinen fosforikuormitus on edellisiä lievästi alhaisempi. Kallaveden yläosan, Sorsaveden ja Juojärven reitin alueella pistekuormitusta tulee hyvin vähän.

Typpikuormituksesta yli puolet kohdistuu Kallaveden alueelle. Nilsiän reitille ja Haukiveden Siitinselkä-Vuoriselkä –alueelle tulee maakunnan typpikuormituksesta yhteensä hieman alle kolmannes osuuksien ollessa keskenään samaa suuruusluokkaa. Sekä Iisalmen reitille että Rautalammin reitille tulee 6-7% typpikuormituksesta.

 

Typpikuormitus 2010-2015, t/v
Fosforikuormitus 2010-2015, kg/v

Haukiveden alueella merkittävin osa pistemäisestä fosforikuormituksesta tulee yhä puunjalostusteollisuudesta vaikka sen kuormitusosuus onkin vuosikymmenten aikana merkittävästi laskenut. Yhdyskuntapuhdistamo on sen sijaan suurin typpikuormituslähde.

Kallaveden alueella puunjalostusteollisuus on sekä typen että fosforin osalta merkittävin pistekuormittaja.

Nilsiän reitillä fosforikuormitus jakautuu useamman toimialan osalle: yhdyskuntien osuus on runsaat 40%, kemianteollisuuden 30%, turvetuotannon 16% ja kalankasvatuksen 10%. Typpikuormituksesta kemianteollisuus ja yhdyskunnat vastaavat yhdessä yli 90% kemianteollisuuden osuuden ollessa hieman yhdyskuntia suuremman.

Rautalammin reitillä pistekuormituksen rakenne on hyvin erilainen kuin edellä mainituilla alueilla. Pistemäisestä fosforikuormituksesta lähes 70% aiheutuu kalankasvatuksesta ja turvetuotannon osuus (18%) on hieman suurempi kuin yhdyskuntakuormituksen (14%). Rautalammin reitille kohdistuu lähes kolmannes maakunnan turvetuotantokuormituksesta. Typpikuormituslähteenä yhdyskuntakuormitus on merkittävin, sen osuus pistemäisestä typpikuormituksesta on puolet.

Iisalmen reitille kohdistuu yli 40% maakunnan turvetuotannon fosforikuormituksesta. Turvetuotanto onkin reitillä merkittävä pistekuormituslähde, sen osuus sekä typen että fosforin pistekuormituksesta on neljännes. Yhdyskuntapuhdistamot, joissa tosin käsitellään merkittävästi myös elintarviketeollisuuden jätevesiä, vastaavat 75% pistekuormituksesta sekä fosforin että typen osalta.

 

Julkaistu 29.7.2014 klo 10.19, päivitetty 1.10.2019 klo 11.50

Aihealue: