Pintavesien tila - Häme

Pitkän aikavälin kehitys:
Ihmistoiminta on muokannut suurta osaa vesistöistä. Ekologiselta tilaltaan erinomaisia järviä on vajaa 10% luokitellusta järvipinta-alasta ja jokia ei käytännössä lainkaan.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Vuosien 2008 ja 2013 luokitteluiden välillä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Syy luokitusten vaihtumiseen on luokituskriteereihin tehdyt muutokset.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi hyvä tai erinomainen. Alun perin tavoite piti saavuttaa jo vuonna 2015.

Hämeen luokiteltujen vesistöjen ekologinen tila

Hämeen luokiteltujen vesistöjen ekologinen tila

Hämeen pintavesien tilassa ei suuria muutoksia edelliseen luokitukseen nähden

Hämeessä on tehty uusi laatuluokitus 142 järvelle ja 49 joelle. Hämeen kaikkien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa 75 %. Hämeen luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 24 % hyvässä tai erinomaisessa tilassa - tosin erinomaiseksi on luokiteltu vain yksi lyhyt joki.

Erinomaisten tai hyvien järvien suuri pinta-alaosuus selittyy sillä, että Hämeen suurimmista järvistä useimmat ovat laatuluokaltaan erinomaisia tai hyviä, huonompiin luokkiin jäävät järvet ovat enimmäkseen pienehköjä.

Muutokset luokituksissa, eivät vesistöissä

Tulokset on saatu pintavesien ekologisesta luokituksesta, joka perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin. Ekologisessa luokittelussa tarkastelun kohteena on koko vesiekosysteemin tila. Vesistöjen tilaluokkaan vaikuttavat näin ollen paitsi veden laatu myös sen eliöstö ja ihmisen vesivarannoissa aiheuttamat muutokset ja rakenteet, kuten säännöstely ja padot.

Edellinen pintavesien ekologinen luokitus tehtiin muutamia vuosia sitten. Sen jälkeen luokittelukriteereitä on kehitetty ja joiltakin osin muutettu. Näistä syistä uutta luokitusta ei voida suoraan verrata aiempaan. Koska muutokset vesistöjen tilassa ovat hitaita, ei useimmissa vesistöissä ole ehtinyt tapahtua todellisia muutoksia.

Hajakuormitus ja säännöstely heikentävät vesien ekologista tilaa

Hämeessä monilla vesistöillä on pitkä kuormitus- ja rehevöitymishistoria, koska hajakuormituksen lisäksi niihin on aiemmin johdettu puhdistamattomia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Nykyään Hämeen pintavesien tilaa heikentävät eniten maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä ilmasta tuleva laskeuma. Hajakuormituksen vaikutuksia ovat esim. kohonneet ravinnepitoisuudet, leväongelmat, happikato, vesikasvillisuuden runsastuminen sekä kalakantojen muuttuminen.

Hämeen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä. Säännöstely heikentää niiden ekologista tilaa, koska vedenkorkeuden luontainen vaihtelu estyy. Monissa joissa padot tai muut rakenteet estävät veden vapaan virtauksen ja kalojen vaelluksen osittain tai kokonaan. Näin rakenteet muuttavat joen ja mahdollisesti myös eteläpuolisen järven kalakantaa, vaikka vesi olisi kemialliselta laadultaan hyvää.

Hämeessä tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla, suurimpien kaupunkien, taajamien ja teollisuuden läheisyydessä sekä jätevedenpuhdistamoiden vaikutuspiirissä. Kanta-Hämeessä laadultaan heikoimmat vesistöt sijaitsevat etenkin maakunnan lounaisosassa, Päijät-Hämeessä taas eteläisen Salpausselän eteläpuolisilla alueilla.Lisäksi Päijät-Hämeessä useiden suurten järvien, kuten Päijänteen, Ruotsalaisen ja Konniveden, tilaa heikentää säännöstely.

Lähteet:
Pintavesien ekologinen luokittelu 2013. SYKE, ELY-keskukset ja RKTL.
Hämeen ELY-keskus

 

Julkaistu 5.6.2014 klo 14.46, päivitetty 7.7.2016 klo 13.06

Julkaisija: