Peltojen ravinneylijäämä pienentynyt

Pitkän aikavälin kehitys:
Peltojen ravinnetase on laskenut selvästi vuosina 1996–2011 sekä typen että varsinkin fosforin osalta.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Nykyisen maatalouden ympäristötuen kaudella 2007–2013 fosforitase on ollut keskimäärin 50 prosenttia ja typpitase 15 prosenttia pienempi kuin kaudella 2000–2006.
Suhteessa tavoitteisiin:

Maatalouden typpi- ja fosforitase 1996–2011

Maatalouden typpi- ja fosforitase

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö. 2013.

Lannoitustarpeen tarkempi arviointi auttanut

Peltojen ravinnetase on Suomessa laskenut 1990-luvulta. Varsinkin fosforitase on pienentynyt jopa neljäsosaan vuodesta 1996 vuoteen 2011. Typpitase on pienentynyt noin kolmanneksella.

Ravinnetase saadaan vertaamalla peltoon lisättyjen ravinteiden määrää sadon mukana poistuvaan määrään. Mitä pienempi tase, sitä vähemmän ravinneylijäämää peltoon jää. Ylijäämäravinteet voivat kulkeutua vesistöihin ja pohjavesiin.

Ravinnetaseet ovat pienentyneet, kun lannoitustarpeita on pystytty arvioimaan tarkemmin. Arviointia ovat auttaneet muun muassa kehittyneet viljavuusnäytteiden analyysipalvelut.

Ravinnetaseiden seuraaminen on yksi maatalouden ympäristötuen lisätoimenpide nykyisellä tukikaudella 2007–2013. Tuen ehtoihin kuuluu, että viljelijä sitoutuu kaikille pakollisten perustoimenpiteiden lisäksi myös tiettyyn määrään lisätoimenpiteitä. Ravinnetaseen lisätoimenpiteeksi valinneen viljelijän tulee laskea vuosittain jokaisen tuen piirissä olevan peltolohkon ravinnetase. Samalla hän saa tietoa mahdollisesta ylilannoituksesta.

Lähde:

  • Maa- ja metsätalousministeriö. 2013.

Julkaistu 9.4.2014 klo 8.42, päivitetty 20.10.2014 klo 14.45