Monin toimenpitein kohti hyvää vesistöjen tilaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään enemmän kuin koskaan ennen ja nyt monella sektorilla on herätty siihen että toimia tarvitaan
Lyhyen aikavälin kehitys:
Hajakuormituksen suhteellinen merkitys on kasvanut, koska teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden suuret ympäristöinvestoinnit viime vuosikymmeninä ovat vähentäneet merkittävästi pistekuormitusta.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi hyvä tai erinomainen. Alun perin tavoite piti saavuttaa jo vuonna 2015, mutta muutokset erityisesti hajakuormituksen osalta ovat hitaita

Etelä-Karjalan alueella vesienhoitoalueen merkittävimpiä ongelma ovat Pien-Saimaan rehevöityminen, Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä vesistöalueilla sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen, jokivesistöjen padot ja perkaukset sekä Hiitolanjoen pilaantuneet sedimentit. Vuoksen vesienhoitoalueella vesistöjen ravinnekuormitusta on yhä vähennettävä, joten työtä mm. maatalouden kuormituksen vähentämiseksi jatketaan. Vaelluskalojen nousua parannetaan Hiitolanjoella ja kaloille kunnostetaan uusia lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia parannetaan.

Valkealan reitillä vesistöt ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät monilla reitin sivuvesillä ja Kivijärven pohjoisosalla. Pohjois-Kymenlaakson vesistä tarvetta tilan parantamiseen on edelleen mm. Pyhäjärvellä, Urajärvellä ja useilla alueen pienemmillä järvillä.

Kymijoen-Suomenlahden alueen ongelmia ovat Suomenlahden rannikon rehevöityminen, Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä vesistöalueilla olevien jokien ja järvien rehe­vöityminen, jokivesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus ja Kymijoen pilaantuneet sedimentit.  Kuormituksen vähentämisen lisäksi jokivesien tilaa on monin paikoin mahdollista parantaa mm. kalojen vaellusmahdollisuuksia parantamalla ja lisääntymisalueita kunnostamalla. Metsäteollisuuden kuormituksen vähennyttyä Kymijoen vedenlaatu ja useimmat joen tilaa kuvaavat mittarit ilmentävät nykyisellään hyvää. Kalaston ja pohjasedimenttien haitallisten aineiden takia hyvää tilaa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu.

Koko Kaakkois-Suomen alueella erinomaisessa tilassa säilyneiden vesistöjen valuma-alueilla tarvitaan toimia erityisesti metsätalouden ja turvetuotannon osalta, jotta tila säilyy jatkossakin.

Kaakkois-Suomen pintavesien kemiallinen tila on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pääasiallinen pintave­sien kemiallista tilaa heikentävä tekijä Kaakkois-Suomessa on tietyissä vesissä kalojen ympäristölaatunormin ylittävä elohopeapitoisuus, kun kaukokulkeumana maaperään tullut elohopea kiertää vesiekosysteemissä ja kertyy eliöstöön.

Kaakkois-Suomen pintavesien ekologinen tila 2013
 
Julkaistu 26.6.2014 klo 10.30, päivitetty 28.5.2019 klo 17.33