Makea vesi ja meri - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lounais-Suomen alueelliset indikaattorit:

Vesien tila heikompi kuin muualla Suomessa 

metsapuro_VARELY_220px.jpg
  Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus
 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesistöt ovat vuosikymmeniä jatkuneen ulkoisen ravinnekuormituksen seurauksena rehevöityneet. Vesien tila on heikompi kuin muualla Suomessa. Suurena haasteena on edelleen hajakuormituksen, erityisesti maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen. Myönteistä kehitystä hidastavat mm. vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet, merialueilla virtausten mukana kulkeutuvat ravinteet ja ilmastonmuutoksen myötä runsastuneiden sateiden aiheuttama huuhtouma. Saaristomeren tilan parantaminen ja Selkämeren tilasta huolehtiminen on edelleen yksi prioriteettimme.

Sateisuuden lisääntyminen on nostanut myös tulvariskit näkyviksi erityisesti Kokemäenjoen ja Karvianjoen valuma-alueilla ja Salon seudulla. Aktiivinen varautuminen sekä tulvariskien huomiointi kaavoituksessa jatkuu.

Maatalouden fosforitaseen kehitys on ollut suotuisaa. Typpitaseet näyttävät jäävän korkeamman ylijäämän tasolle. Sääolosuhteet aiheuttavat runsaasti vaihtelua taseissa, mutta merkittävää on myös tilatason vaihtelu. Samoilla tuotantopanoksilla saadaan erilaisilla viljelykasveilla, maalajeilla ja viljelykäytännöillä toisistaan poikkeavia taseita. Neuvonnan ja hyvien tilatasonkäytäntöjen eteenpäin vieminen on keskeistä kuormituksen vähentämisessä.

Yhdyskuntien jätevesien typpi- ja fosforikuormitus on ollut laskeva, samaoin kalankasvatuksen. Sinisen biotalouden tavoitteiden mukaan myös kalankasvatusta halutaan lisätä. Tulevaisuudessa kalaa viljeltäneen Suomessakin aiempaa enemmän avomerellä kansallisen sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti. Tämä vaatii kuitenkin kalankasvatuksen- ja ruokintatekniikan kehittämistä ulkomeren olosuhteisiin.

Pohjavesialueista on riskialueita noin 15 % ja huonossa tilassa on vielä vajaa 3 % alueista. Kaikki pohjavesialueet rajataan ja luokitellaan uudelleen vuosina 2017–2019. Uudessa tarkastelussa huomioidaan myös pohjavedestä riippuvaiset vesiekosysteemit, kuten lähteet. 

Julkaistu 8.9.2014 klo 15.22, päivitetty 21.3.2017 klo 16.35