Maatalouden vesistöpäästöt - Häme

Typpi- ja fosforitaseen kehitys Hämeen ELY-keskuksen alueella 1997-2015

Typpi- ja fosforitaseen kehitys Hämeen ELY-keskuksen alueella 2001-2011

Lähde: Luonnonvarakeskus, tilastotietokanta (Typpi- ja fosforitaseen (kg/ha) kehitys ELY-keskuksittain)

Maatalouden fosforitase on Hämeessä vakiintumassa kohtuullisen ylijäämän tasolle, typpitaseessa vuosittaista vaihtelua

Ravinnetase kertoo maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta. Laskennallinen ravinnetase ei sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää lyhyellä aikavälillä, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Lisäksi tasetta voidaan käyttää maatalouden ympäristötuen toimien kohdentamisen apuna.

Ravinnetaseeseen lasketaan mukaan lannoitteiden, lannan  ja siementen ravinnesisältö (N ja P). Taseen tulos saadaan, kun panoksista vähennetään sadon mukana pellolta poistuvat ravinnemäärät.

Hämeessä maatalouden fosforitaseessa on nähtävissä positiivinen kehitys sää- ja muista viljelyolosuhteista riippuvasta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta. Typpitaseessa samanlaista trendiä ei ole selvästi nähtävissä, koska vuosittaiset sää- ja viljelyolosuhteet heijastuvat voimakkaammin typpitaseeseen.

Julkaistu 23.5.2014 klo 11.39, päivitetty 22.3.2017 klo 14.22

Julkaisija: