Keski-Suomen pintavedet pääosin hyvässä tilassa

Pitkän aikavälin kehitys:
Ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät vielä vesistöissä vaikka noin 80% luokitelluista järvistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Keski-Suomessa ihmistoiminta on muokannut erityisesti jokivesiä, joiden tilaa heikentävät hajakuormituksen lisäksi hydromorfologiset muutokset.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Vuosien 2008 ja 2013 luokitteluiden välillä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Suurin syy ekologisen tilaluokituksen vaihtumiseen on kriteerien muutokset.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on, että järvien ja jokien vesien tila olisi hyvä tai erinomainen. Alun perin tämä tavoite piti saavuttaa jo vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen tila Keski-SuomessaKeski-Suomen pintavesien ekologinen tila_pylväsdiagrammi.jpg

Luokitelluista järvistä pääosa on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Lukumääräisesti alle hyvän tilan järvistä on 19 % ja pinta-alasta 7 %. Luokitelluista joista vain 55 % on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Alle hyvän tilan niistä on 45 % ja jokipituudesta 52 %. Lähde: Keski-Suomen ELY-keskus

Ekologinen tila muuttuu hitaasti

Valtakunnallinen järvien ja jokien ekologisen tilan luokittelu perustuu pääosin vuosien 2006–2012 seurantatietoihin. Keski-Suomessa luokiteltujen 463 pintaveden tila on pääosin pysynyt samana verrattuna aikaisempaan vuodelta 2008 olevaan arvioon (vuodet 2000–2007).

Vesien ekologinen tila muuttuu yleensä hitaasti. Uudessa luokittelussa ilmenneet tilamuutokset johtuvat pääasiassa kattavammasta seuranta-aineistosta ja luokitteluperusteiden tarkentumisesta.

Pintavesien ekologisen tilan luokituksen pääpaino on biologisissa tekijöissä eli miten vesiluonto (muun muassa pohjaeläimet, kasviplankton, kalasto, kasvillisuus) reagoivat ihmisen aiheuttamiin muutoksiin. Ekologisen tilan luokittelu sisältää myös veden laadun (fysikaalis-kemialliset tekijät) mukaisen luokittelun. Lisäksi esimerkiksi jokien perkaukset, virtaamamuutokset, säännöstelyt, padot (vesieliöiden vaellusesteitä), ranta-alueiden pengertämiset (hydrologis-morfologisia tekijöitä) vaikuttavat luokitteluun.

Näiden tekijöiden perusteella erilaiset järvi- ja jokityypit luokitellaan viiteen ekologiseen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Sellaiset vedet, joissa biologinen seuranta-aineisto ei ole riittävää, luokitellaan muun muassa veden laadun perusteella tai asiantuntija-arviona.

Keski-Suomen pintavesien ekologinen tila kartalla

Keski-Suomen pintavesien ekologinen luokittelu_kartta.jpg

Keski-Suomessa suuret järvet ovat ekologiselta tilaltaan paremmassa kunnossa kuin pienet järvet. Suurempien järvien lahtialueet ovat kuitenkin usein heikentyneet tilaltaan järvien pääaltaaseen verrattuna.

Joet ovat järviä heikommassa tilassa mm. yllä mainittujen ihmistoiminnan aiheuttamien uoman rakenteellisten ja hydrologisten muutostöiden vuoksi. Voimakkaasti muutetuiksi jokiuomiksi on nimetty Suojoki, Parantalankoski ja Leuhunjoki (Saarijärvellä), Hilmonjoki (Kannonkoskella), Tourujoki (Jyväskylässä) ja Jämsänjoki (Jämsässä). Näiden jokien tila arvioidaan eri perustein kuin ekologinen tilaluokka.

Pintavesien ekologinen tila auttaa tunnistamaan vesiensuojelutoimenpiteitä tarvitsevat vesistöt ja valumaalueet. Tavoitteena on, että kaikkien vesien tila saataisiin vähintään hyväksi.

Julkaistu 24.10.2014 klo 13.21, päivitetty 18.10.2019 klo 12.41