Ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät Kaakkois-Suomen pohjavesissä

Pitkän aikavälin kehitys:
Kaakkois-Suomessa on tehty suojelusuunnitelmat 50 pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelmien myötä pohjaveden suojelu helpottuu, riskit tunnistetaan paremmin sekä suojeluun liittyvät suositukset ja rajoitukset yhdenmukaistuvat
Lyhyen aikavälin kehitys:
Seitsemällä pohjavesialueella pohjaveden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi. Pohjavettä ovat pilanneet muun muassa teollisessa ja muussa toiminnassa käytetyt haitalliset aineet, rikkakasvien torjunta-aineet, tiesuola sekä öljyhiilivedyt.
Suhteessa tavoitteisiin:
Kaikkien Kaakkois-Suomen pohjavesialueiden määrällinen tila on hyvä.

Kaikkien Kaakkois-Suomen pohjavesialueiden määrällinen tila on hyvä. Merkittävimmät pohjavesivarat ovat ensimmäisen ja toisen Salpausselän reunamuodostumissa sekä niiden ulkopuolisilla pitkittäisharjuilla. Pohjavesialueille sijoittuu myös paljon ihmistoimintaa. Näin ollen pohjaveden laadussa on monin paikoin näkyvissä ihmistoiminnan vaikutuksia. 

Seitsemällä pohjavesialueella pohjaveden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi. Pohjavettä ovat pilanneet muun muassa teollisessa ja muussa toiminnassa käytetyt haitalliset aineet, rikkakasvien torjunta-aineet, tiesuola sekä öljyhiilivedyt.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat yksi keino suojella ja parantaa pohjaveden tilaa. Kaakkois-Suomessa on tehty suojelusuunnitelmat 72 pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelmat kattavat noin 51 % vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista. Suojelusuunnitelmien myötä pohjaveden suojelu helpottuu, riskit tunnistetaan paremmin sekä suojeluun liittyvät suositukset ja rajoitukset yhdenmukaistuvat.

Kaakkois-Suomen merkittävimmät lähteet ja lähdeympäristöt sijoittuvat I ja II Salpausselän reunamuodostumien rinteille, mutta edustavia lähdeympäristöjä löytyy myös pitkittäisharjujen reunoilta. Mahdollisesti pohjavedestä riippuvaisia luontokohteita on Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pohjavesialueilla tiedossa yhteensä yli 500. Kesän 2016 aikana ELY-keskus tarkasti maastossa 157 kohdetta Lappeenrannan, Luumäen ja Taipalsaaren pohjavesialueilla. Luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähteiden määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä korostaa jäljellä olevien ja merkittäviltä muutoksilta säilyneiden luonnontilaisten lähteiden suojelutarvetta.

Kaakkois-Suomessa vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä 93 % on pohjavettä. Tekopohjaveden osuus on 62 % ja varsinaisen pohjaveden 38 %. Vesilaitosten jakama talousvesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset.

Kaakkois-Suomen pohjavesien tila
 

 

Julkaistu 26.6.2014 klo 9.58, päivitetty 28.5.2019 klo 17.32