Hyvää vesien tilaa pitää vaalia

Pitkän aikavälin kehitys:
Monessa vesistössä näkyy muutos parempaan ja vesien tilaan liittyvistä muutoksista tiedetään enemmän kuin koskaan ennen.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Teollisuuden kuormitus vesistöihin on laskenut, mutta yhdyskuntien jäteveden puhdistuksesta ja hajakuormituksesta aiheutuva kuormitus ei ole vähentynyt riittävästi.
Suhteessa tavoitteisiin:
Fosforipitoisuudet ovat nousseet vaikka teollisuuden kuormitus onkin vähentynyt. Vesien hyvää tilaa tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä.

vesikuvanettiin6.jpgKaakkois-Suomessa on edelleen suuriakin vesistöjä, jotka ovat erinomaisessa tilassa eli lähellä luonnontilaa. Tällaisia maakunnallisesti ja valtakunnankin tasolla merkittäviä vesistöjä ovat mm. Mäntyharjun reitin järvet, kuten Vuohijärvi ja Repovesi sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo, Suur-Saimaa, Simpelejärven eteläosa ja Torsa. Nämä kaikki ovat Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla, mutta muutamia pienempikokoisia helmiä löytyy myös niiden eteläpuolelta. Erityisesti valuma-alueen latvoilla olevat karut vesistöt ovat herkkiä ihmistoiminnan aiheuttamille muutoksille.

Pistemäisen kuormituksen väheneminen on parantanut monen vesistön tilaa merkittävästi. Vesistöjen tilan parantamiseksi onkin nyt tartuttava hajakuormitukseen ja mietittävä keinoja, joilla niitä voidaan vähentää. Keskeinen toimi Kaakkois-Suomessa on maatalouden kuormituksen vähentäminen. Erinomaisen tilan säilyttäminen vaatii sen sijaan metsätaloustoimien ja turvetuotannon osalta tarkkaavaisuutta ja suunnitelmallisuutta.

Kymenlaakson pistemäisen fosforikuormituksen väheneminen
 
Kaakkois-Suomen maatalouden typpi- ja fosgoritaseen lasku 2017
Typpi- ja fosforitaseessa näkyy lannoitteiden käytön hienoinen vähentyminen.

Itämeren pääaltaan vaikutus ulottuu itäiselle Suomenlahdelle asti

Itäisen Suomenlahden rannikkovesien tila on lievästi parantunut, mutta Pyhtää-Kotka-Hamina sisäsaariston eri osa-alueilla ollaan edelleen tyydyttävä-välttävä-tasolla. Muutoksia positiiviseen suuntaan on tapahtunut Kotka-Hamina-Virolahti-ulkosaaristossa. Siellä rehevyyttä kuvaavat mittarit kertovat Suomenlahden itäisimmän osan kuomituksen vähentymisestä ja tilan vähittäisestä parantumisesta. Tila on parantunut välttävästä tyydyttävään myös Haminan itäisemmällä sisäsaariston osalla Uolion-Tammionselän alueella.

Fosfaattiylijäämä Itäisellä suomenlahdella 2017
 

Itämereen on kahtena talvena (2014/15 ja 2015/16) tullut suolaisen veden pulssi, joka työntää suolaista vettä Suomenlahdelle ja sen mukana ravinteita. Tämä Suomenlahdelle Itämeren pääaltaalta tullut voimakas sisäänvirtaus ja sen syvänteistä nostama ravinteikas ja vähähappinen vesi voi jarruttaa itäisen Suomenlahden tilan parantumista. Suomen ympäristökeskus on tutkimusalus Arandan talvimatkan perusteella todennut huomattavan korkeita pintaveden fosfaattipitoisuuksia itäisellä Suomenlahdella ja   talvisista ravinnemääristä laskettu ns. fosfaattiylijäämä on vuonna 2017 hyvin korkea. Se voi ennustaa voimakasta sinileväkukintaa itäisellä Suomenlahdella ja ainakin hidastaa hyvään tilaan pääsyä.

 

 

Julkaistu 26.6.2014 klo 14.05, päivitetty 28.5.2019 klo 17.33