Hajakuormitus suurin vesistökuormittaja

Pitkän aikavälin kehitys:
Asumajäteveden puhdistamon tyyppikuormitus on kasvanut. Teollisuuden ja kalankasvatuksen ravinnekuomitus ja asumajäteveden fostorikuormitus on vähentynyt
Lyhyen aikavälin kehitys:
Keski-Suomen vesistöihin tuleva fosfori- ja typpikuormitus on pysynyt jokseenkin samansuuruisena. Haja- ja loma-asutuksen ravinnekuormitus on vähentynyt
Suhteessa tavoitteisiin:
Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitettyä ravinnekuormituksen vähentämistavoitetta ei ole saavutettu kaikilta osin.

Hajakuormitus  suurin vesistökuormittaja

Vesistöön tulevasta fosforikuormituksesta on Keski-Suomessa runsas 60 % ja typpikuormituksesta puolet peräisin, hajakuormituksesta. Hajakuormituksen painopistealueita on Saarijärven reitillä sekä Laukaan, Hankasalmen ja Jämsän alueilla ja Jyväskylän ympäristössä. Maatalous on edelleen suurin vesistökuormittaja Keski-Suomessa. Myös haja-asutuksen fosforikuormituksella on merkitystä vesistökuormittajana. Metsätalouden kuormitus näkyy ravinnekuormitusta enemmän erityisesti kunnostusojitusten aiheuttamana kiintoainekuormituksena. Metsätalous kuormittaa erityisesti latvavesien puroja ja lampia, joiden valuma-alueilla se on usein suurin kuormittaja. Parhaillaan ollaan ELYkeskuksessa päivittämässä vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Tässä yhteydessä saadaan päivitetyt tiedot myös hajakuormituslähteiden kuormitusosuuksista niin vesistöön tulevasta ravinne- kuin kiintoainekuormituksesta.

Pistemäiset fosforipäästöt vesistöihin

Pistemäiset fosforipäästöt vesistöihin.jpg

Pistekuormitusta tulee yhä vähentää

Teollisuuden osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on runsaat 4 % fosforin ja runsaat 2 % typen kuormituksesta. Noin 95 % teollisuuden ravinnekuormituksesta tulee Keski-Suomessa kolmelta suurimmalta puunjalostustehtaalta: Metsä Fibre Oy:ltä Äänekoskelta sekä UPMKymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailta. Ravinnekuormituksen lisäksi teollisuuslaitoksilta tulee vesien happea kuluttavaa kuormitusta sekä kiintoainekuormitusta. Teollisuuden vesistökuormitus on pienentynyt Keski-Suomessa vesiensuojelun tehostumisen myötä merkittävästi. Vuodesta 1990 vuoteen 2011 on typpikuormitus vähentynyt noin 60 % ja fosforikuormitus noin 62 %. Yhdyskuntajätevesien osuus on runsaat 3 % fosforin kokonaiskuormituksesta. Typpikuormituksesta sen osuus on selvästi suurempi, noin 10 %. Jyväskylän Seudun puhdistamon osuus yhdyskuntien jätevesien ravinnekuormituksesta on merkittävä. Fosforikuormituksesta sen osuus on esimerkiksi vuosina 2010–2012 ollut noin 60 % ja typpikuormituksesta noin 72 %.Jyväskylän seudun puhdistamo Oy on jätevedenpuhdistamoista Suomen suurin typpikuormittaja ja kolmanneksi suurin fosforikuormittaja. Yhdyskuntien puhdistamoilta tulee alapuoliseen vesistöön myös happea kuluttavaa kuormitusta ja kiintoainekuormitusta. Jätevedet saattavat heikentää myös vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevesipuhdistamojen fosforikuormitus on Keski-Suomessa vähentynyt vesiensuojelun  tehostumisen myötä vuodesta 1990 vuoteen 2011 noin 50 %. Typpikuormitus on sen sijaan samana aikajaksona kasvanut noin 64 %.
 

Turvetuotannon vesistöhaitat nousseet voimakkaasti esille

Turvetuotannon osuus vesistöön tulevasta kokonaiskuormituksesta on sekä fosforin että typen osalta alle prosentin. Paikallisesti se voi kuitenkin olla merkittävä kuormittaja. Turvetuotannon vuosikuormitus on viime vuosina ollut keskimäärin 2 t fosforia ja 52 t typpeä. Turvetuotannon kuormitukselle on ominaista, että se vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain sekä valuntaolosuhteiden mukaan. Turvetuotannosta tulee ravinnekuormituksen lisäksi alapuoliseen vesistöön kiintoainekuormitusta sekä kemiallista happea kuluttavaa kuormitusta. Keski-Suomen turvetuotannosta noin puolet on sijoittunut Saarijärven reitille, missä sen vaikutuksetkin ovat selvimmin nähtävissä. Muita keskittymäalueita on Keuruun ja Jämsän reittien yläosassa
sekä Kälkäjoen valuma-alueella Joutsassa. Turvetuotannon vesistöhaitat ovat viime vuosina nousseet Keski-Suomessa kansalaisten keskuudessa voimakkaasti esille. Vastustus koko toimialaa kohtaan on kasvanut. Erityisesti turvetuotannon kiintoaine- ja humuskuormituksen on koettu haittaavan muun muassa vesistöjen virkistyskäyttöä. Turvetuotanto on ollut Keski-Suomen ELY-keskuksessa viime vuosina valvonnan painopistealueena. Kalankasvatuksen osuus Keski-Suomen vesistöihin tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta on alle prosentin. Kuormitus voi kuitenkin paikallisesti vaikuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Kalankasvatuksen vuosittainen kuormitus on ollut viime vuosina luokkaa 2,4 t fosforia ja 22 t typpeä. Vuoteen 1990 verrattuna kalankasvatuksen fosforikuormitus on vähentynyt noin 50 %.

 

Julkaistu 26.11.2014 klo 11.04, päivitetty 18.10.2019 klo 14.32