Syntyvän jätteen määrä pysynyt ennallaan, energiahyödyntäminen hyvällä tasolla - Häme

Pitkän aikavälin kehitys:
Syntyvän yhdyskuntajätteen määrä on pysynyt lähes samalla tasolla koko 2000-luvun. Yhdyskuntajätettä muodostui jokaista hämäläistä kohti 430 kg vuonna 2014.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Yhdyskuntajätettä hyödynnetään entistä enemmän, minkä ansiosta yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikalle vuonna 2014 enää 5 %. Erityisesti jätteen hyödyntäminen energiana on lisääntynyt. Jätettä hyödynnetään entistä enemmän myös biologisesti esim. biokaasun tuotannossa.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoite on, että vuonna 2020 yhdyskuntajätteen määrä on alhaisempi kuin vuonna 2007 asukasta kohden ja että yhdyskuntajätteestä hyödynnetään 90 %. Yhdyskuntajätteen määrä oli v. 2014 hieman alhaisempi kuin vuonna 2007. Jätteestä hyödynnettiin v. 2014 95 %.

Yhdyskuntajätteiden käsittely Hämeessä vuosina 2002 – 2014

Yhdyskuntajätteiden käsittely Hämeessä 2002-2014
 

 

Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle vähentynyt merkittävästi jätteen energiahyödyntämisen ansiosta

Yhdyskuntajätettä ovat asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet. Yhdyskuntajätteiden määrä on hieman laskenut viime vuosina. Yhdyskuntajätettä syntyi 163 000 t vuonna 2014. Kotitalouksissa syntyi jätettä 259 kg asukasta kohden.

Jätteiden kierrätys, kuva Jari Kurvinen/YHA kuvapankki
© Jari Kurvinen/ YHA kuvapankki

Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle on vähentynyt merkittävästi 2010-luvulla. Hämeessä syntyneestä yhdyskuntajätteestä loppusijoitettiin kaatopaikalle vuonna 2014 enää 5 %. Tämä on pääosin jätteen energiahyödyntämisen ansiota. Energiahyödyntämisen valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet vuoteen 2020 on jo nyt ylitetty. Toisaalta sekajätteen joukossa polttoon päätyy biojätettä, lasia, metallia ja puuta, jotka olisi mahdollista hyödyntää materiaalina. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen materiaalina ei ole vielä toteutunut valtakunnallisen, eikä alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentyessä myös biohajoavien yhdyskuntajätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2014 kaatopaikalle sijoitettiin noin 2 900 tonnia biohajoavaa yhdyskuntajätettä. Jätteiden ilmastovaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä biohajoavat jätteet paremmin hyödyksi, sillä niiden hajotessa kaatopaikalla syntyy kasvihuonekaasu metaania. Biohajoavat jätteet pyritään entistä tarkemmin ohjaamaan esim. mädätykseen, materiaalihyötykäyttöön tai viime kädessä energiana hyödynnettäväksi. Tätä jouduttavat vuonna 2013 hyväksytyt valtioneuvoston asetukset, jotka ovat rajoittaneet voimakkaasti biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille vuoden 2016 lähtien.

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus / Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu.

Julkaistu 29.4.2014 klo 12.25, päivitetty 8.6.2017 klo 14.10

Julkaisija: