Pohjois-Karjalan tärkein luonnonvara on metsät. Maakunnan maapinta-alasta 89 % on metsiä, näistä 27 % turvemaiden metsiä. Metsätalousmaata on 1 590 000 ha, josta yksityiset omistavat 841 000 ha, valtio 318 000 ha ja yhtiöt 364 000 ha. Valtion ja suurten metsäyhtiöiden omistus on Pohjois-Karjalassa suurempaa kuin useimmissa muissa maakunnissa.
Suuret metsävarat ovat mahdollistaneet metsä- ja sahateollisuuden kehittymisen alueella. Perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutoksista huolimatta, sillä on edelleen merkittävä vaikutus Pohjois-Karjalan aluetalouteen ja työllisyyteen. Laaja-alaisen ja intensiivisen metsätalouden myötä Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan on syntynyt myös laaja metsätalouteen, sen kehittämiseen ja metsätalouden vaikutuksiin keskittynyt tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskokonaisuus, jossa keskeisiä vaikuttajia ovat mm. Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Euroopan metsäinstituutti (EFI).
Perinteisen metsäteollisuuden rinnalla on viime vuosina voimakkaasti kasvanut uusiutuvien energiamuotojen käyttö ja kehittäminen sekä siihen liittyvä materiaali ja teknologinen kehitystyö, jossa maakunnassa metsäenergialla on keskeinen asema.
Puun tuotannon ohella metsät ovat keskeinen luonnonvara myös marjastuksen ja sienestyksen (sekä kotitaloudet että yritykset) sekä luonnon virkistyskäytön kannalta ja matkailun kehittämisen perustana. Metsillä on myös suuri merkitys hiilinieluina ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita metsäenergialla voidaan vähentää ilmastonmuutokseen vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuonna 2014 vuotuinen runkopuun hakkuukertymä Pohjois-Karjalassa oli 6,8 miljoonaa kuutiometriä, 10,4 prosenttia koko maan 65,3 miljoonasta kuutiometristä. Runkopuun hakkuukertymästä 5,3 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta ja 0,5 miljoonaa kuutiota pientalojen polttopuuna tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeena käytettävää runkopuuta. Oksia, kantoja ja juurakoita korjattiin energiakäyttöön 0,4 miljoonaa kuutiometriä eli 11 prosenttia koko maassa korjatusta 3,4 miljoonasta kiintokuutiometristä. Metsien intensiivinen hyödyntäminen näkyy metsien ikärakenteessa taimikoiden ja nuorten metsien suurena osuutena. Vuonna 2014 taimikoiden osuus oli 19 % metsätalousmaasta. Uudistuskypsiä metsiä puolestaan oli 10 % metsämaasta. Metsätalouden laaja-alaisuus näkyy myös maisemassa.
Lahopuu on tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Kuva: Matti Pihlatie