Maa- ja kiviainesten otto - Häme

Pitkän aikavälin kehitys:
Valtaosa Hämeessä otetuista maa-aineksista on arvokkailta pohjavesialueilta kaivettua soraa ja hiekkaa. Uudenmaan soravarojen hiipuessa on harjukiviainesten otto erityisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen eteläosissa lisääntynyt voimakkaasti.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Maa-ainesten kulutus on riippuvainen rakentamisen määrästä, mikä näkyy tilastoissa ottomäärien laskuna. Rakentamisen jälleen lisääntyessä maa-ainesten ottomäärät kasvavat aiempien vuosien tasolle.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on harjukiviainesten käytön korvaaminen kalliokiviaineksilla ja uusiomateriaaleilla. Näiden käytön lisääntyminen on kuitenkin hidasta.

Maa- ja kiviainesten ottomäärien kehitys

Maa- ja kiviainesten otto 2000-2016_Hame
Maa- ja kiviainesten otto Hämeessä 2000-2016. Lähde: Maa-ainestenoton tietojärjestelmä NOTTO.

 

Maa-aineksia kaivetaan Hämeessä arvokkailta pohjavesialueilta

Hämeen ELY-keskuksen alueella otetaan maa-aineksia vuosittain 3–6 miljoonaa kiintokuutiometriä (k-m3). Valtaosa otetuista maa-aineksista on arvokkailta pohjavesialueilta kaivettua soraa ja hiekkaa, joita otetaan enemmän kuin minkään muun ELY-keskuksen alueella. Kalliokiviainesten osuus otetuista maa-aineksista on kasvanut hitaasti ja on tällä hetkellä lähellä 20 prosenttia.

Soranotto uhkaa tärkeiden pohjavesivarantojen puhtautta sekä harjujen luonto- ja maisema-arvoja. Kalliokiviainesten oton ympäristövaikutuksissa korostuvat melu- ja pölyhaitat. Maa-ainesten ottaminen on keskittynyt erityisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen eteläosiin, joilta kuljetetaan huomattava määrä soraa ja hiekkaa myös Uudellemaalle.

Maa-ainesten ottomäärien kehitys riippuu rakentamisen määrästä, mikä on nähtävissä maa-ainesten ottomäärien vähenemisenä vuosina 2008–2016. Todennäköisesti ottomäärät jälleen lisääntyvät rakentamisen kiihtyessä.

Julkaistu 3.6.2014 klo 10.11, päivitetty 31.5.2017 klo 14.29

Julkaisija: