Kalankasvatus vähenee Suomessa - lisääntyy Norjassa

Ruokakalantuotanto vesiviljelyllä Suomessa 1980–2013

Ruokakalan tuotanto
Lähteet: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Vesiviljely. Suomen virallinen tilasto (SVT). 2013.

Kuormitus on vähentynyt enemmän kuin tuotanto

Ruokakalan viljely on Suomessa vähentynyt tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Huippuvuodesta 1991 on tultu alas yli 40 prosenttia.

Kotimaista kalantuotantoa on korvannut ennen kaikkea norjalainen tuotanto, joka on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Vuonna 2008 Norjan kalankasvatus kattoi koko Euroopan vesiviljelytuotannosta jo lähes 40 prosenttia.

Kun tuotanto Suomessa on vähentynyt, myös kalankasvatuksesta koituva ympäristön kuormitus on pienentynyt. Lisäksi parantuneet ruokintatekniikat ja rehun vähäisempi käyttö ovat merkittävästi pienentäneet päästöjä suhteessa tuotantoon. Viimeisen 15 vuoden aikana kalankasvatuksen ravinnepäästöt ovat puolittuneet. Vuonna 2012 kalankasvatuksen osuudeksi vesistöjen fosforikuormituksesta arvioitiin 2 prosenttia ja typpikuormituksesta 0,9 prosenttia.

 

Lähteet:

  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Vesiviljely (verkkojulkaisu). Suomen virallinen tilasto (SVT). 2014.
  • EEA Indicators: Aquaculture production (CSI 033).
  • Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI. 2013.
     

Kalansaaliit 1980-2013

Kalansaaliit
Lähteet:Ruokakalantuotanto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2014.

Kalansaaliit kasvavat vaikka kalastajat vähenevät

Suomalaisten kalansaaliit Itämerellä ovat nyt jonkin verran suuremmat kuin 30 vuotta sitten. Saalismäärän kasvu ei ole ollut suoraviivaista, sillä muun muassa muutokset kalakannoissa ja varsinkin kalastuskiintiöissä ovat aiheuttaneet välillä syviä laskusuhdanteita.

Vaikka kalansaaliit ovat pääsääntöisesti kasvaneet, ammattikalastajat ovat vähentyneet tasaista tahtia 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2013 oli enää 513 merialueen kalastajaa, jotka saivat vähintään 30 prosenttia tuloistaan kalastuksesta. Vielä vuonna 2000 kalastajia oli 1 004. Sisävesien ammattikalastus ei ole kokenut vastaavaa murrosta.

Ammattikalastajien tärkein saalislaji merellä on silakka ja sisävesillä muikku. Suomalaisten vuoden 2012 silakkasaalis Itämereltä oli 117 000 tonnia. Silakkasaaliit ovat viime vuosina kasvaneet, vaikka kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n luokituksen mukaan Itämeren pääaltaan, Riianlahden ja Suomenlahden silakkakannat ovat ylihyödynnettyjä.

Uhanalaiseksi luokiteltua Itämeren lohta suomalaiset kalastivat vuonna 2012 noin 330 tonnia. Luonnossa syntyneiden lohien osuus saalista on kasvanut 2000-luvulla, ja se on nyt yli kaksi kolmasosaa.

 

Lähteet:

  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2014.
  • Kansallinen ammattikalastusohjelma 2015. Maa- ja metsätalousministeriö 2010.
Julkaistu 15.4.2015 klo 14.13, päivitetty 20.7.2016 klo 12.55

Aihealue: