Pohjois-Karjalan kallioperän alueelta tunnetaan useita taloudellisesti merkittäviä ja tyypiltään erilaisia malmiesiintymiä. Alueen raaka-ainevaroja on myös hyödynnetty jo suhteellisen pitkään. Kaivoksina ovat toimineet mm. Outokumpu (Cu, Zn, Co, Au, S), Vuonos (Cu, Ni, Zn, Co) ja Hammaslahti (Cu, Zn) sekä vähäisemmässä määrin Mätäsvaara (Mo), Paukkajanvaara (U), Tainionvaara (Ni) ja Otravaara (S) [1].
Pohjois-Karjalassa nykyinen kaivosteollisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi Outokumpuun, Polvijärvelle ja Juukaan. Metallimalmikaivoksia on toiminnassa tällä hetkellä kaksi: Pampalon (Au) kaivos aloitti toimintansa 2010 ja Kylylahden (Zn, Cu, Ni, Co) kaivos 2012. Teollisuusmineraaleja Pohjois-Karjalassa louhitaan Mataran (dolomiitti) sekä Horsmanahon ja Karnukan louhoksilla (talkki, Ni). Teollisuuskiveksi luokiteltua kaivosmineraalia, vuolukiveä, louhitaan Nunnalahden, Koskelan ja Vaaralammen louhoksilla.
Alueen kaivosteollisuuden suurin kuormittaja on Outokummussa sijaitseva Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas, jonka ympäristöluvan mukaan voidaan rikastushiekka-altaalta vuosittain johtaa vesistöön mm. 1 150 tonnia sulfaattia (1 600 tonnia vuosina 2016 ja 2017), 900 kilogrammaa arseenia ja nikkeliä sekä 35 tonnia kiintoainetta.
[1] Au=kulta, Co=koboltti, Cu=kupari, Mo=molybdeeni, Ni=nikkeli, S=rikki, U=uraani, Zn=sinkki