Uhanalaistuminen jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissä

Pitkän aikavälin kehitys:
Kaikissa elinympäristöissä on uhanalaisia lajeja.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Yhtä elinympäristöä lukuun ottamatta uhanalaisten lajien lukumäärä on kasvanut vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnista vuoden 2010 arviointiin.
Suhteessa tavoitteisiin:
Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ei onnistunut vuoteen 2010 mennessä, ja tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa myös vuoteen 2020 mennessä.

Uhanalaisten lajien aidot luokkamuutokset 2000–2010

Aidot luokkamuutokset

Lähteet: Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010.

Kaikissa elinympäristöissä uhanalaisia lajeja

Suomen lajien uhanalaistuminen on jatkunut kaikissa elinympäristöissä lukuun ottamatta rakennettua ympäristöä. Tämä selviää, kun verrataan niin sanottuja aitoja luokkamuutoksia vuosien 2000 ja 2010 uhanalaisuusarvioinneissa. Aitoihin luokkamuutoksiin luetaan vain sellaiset tapaukset, joissa lajin uhanalaisuusluokka on vaihtunut lajin kannan tai levinneisyysalueen kehityksen seurauksena. Arviointikriteerien muuttumisen takia tapahtuneet luokkamuutokset on jätetty pois. Kymmenen vuoden aikana uhanalaisuusluokitus kiristyi 356 lajilla ja lieventyi 186 lajilla.

Suurin muutos kielteiseen suuntaan on tapahtunut rannoilla, joissa 60 lajin luokitusta kiristettiin ja vain 14 lajin luokitusta lievennettiin. Uhanalaistuneiden lajien elinympäristöjä ovat erityisesti rantahietikot sekä niitty- ja luhtarannat, joita uhkaa umpeen kasvaminen. Myös soilla, rannoilla, tunturipaljakoilla ja kallioilla havaittiin lähes yksistään lajien tilan heikentymistä. Suuntaus on selvä: lajien tila heikkenee.

Eniten on parantunut kovakuoriaisten tilanne. Kaikkien elinympäristöjen kovakuoriaisista 76 lajin uhanalaisuus oli lieventynyt ja 54 lajin kiristynyt. Moni kovakuoriaislaji on pystynyt levittäytymään lämpimien kesien ansiosta tai hyötynyt hakkuualueille jätetyistä haavoista ja muista puista.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosiksi 2012–2020 hyväksyttiin joulukuussa 2012. "Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi" -strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Edellisessä vuosien 2006–2016 toimintaohjelmassa sama tavoite oli asetettu vuoteen 2010.

Lähteet:

  • Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010.
  • SYKE. 2013.

 

Rantakäärme
Rantakäärme (Natrix natrix) on paikoin yleistynyt Itämeren rannoilla. Sen luokitusta laskettiin vaarantuneesta silmälläpidettäväksi vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa. Kuva: Petri Shemeikka.

 

Julkaistu 19.8.2015 klo 9.48, päivitetty 21.7.2016 klo 18.30