Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen

Useimmat Suomessa esiintyvistä lajeista ovat elinvoimaisia, mutta joka yhdeksäs laji on uhanalainen

Uusin eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia. Arviointikerrat eivät ole suoraan verrattavissa, mutta vertailu ei anna viitteitä tilanteen parantumisesta.

Vuonna 2019 valmistuneessa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa mukana olleista lajeista luokiteltiin uhanalaiseksi yhteensä 2 667 lajia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaisten, erittäin uhanalaisten ja vaarantuneiden luokkiin arvioidut lajit.

Elinvoimaisia on 70 prosenttia kaikista arvioiduista lajeista. Puutteellisesti tunnettuja (DD) ei pystytty luokittelemaan varsinaisiin luokkiin, mutta ne ovat potentiaalisesti uhanalaisia ja niiden tilanne vaatii lisäselvittelyjä.

Suomen lajien jakautuminen IUCN-luokkiin

Kuvassa on esitetty Suomen lajien jakautuminen IUCN-luokkiin.
 

 

IUCN-luokat, luokan prosenttiosuus lajeista ja lajien lukumäärä

RE Hävinneet, 1,4 %, 312 lajia
CR Äärimmäisen uhanalaiset, 2,2 %, 489 lajia
EN Erittäin uhanalaiset, 4,1 %, 918 lajia
VU Vaarantuneet, 5,6 %, 1260 lajia
NT Silmälläpidettävät, 8,5 %, 1912 lajia
DD Puutteellisesti tunnetut, 8,0 %, 1792 lajia
LC Elinvoimaiset, 70,2 %, 15735 lajia

 

 

Noin kolmannes maamme linnuista ja sammalista on uhanalaisia

Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, mutta osuus on korkein linnuilla ja sammalilla. Osuus on suuri myös jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut näissä kaikissa lajiryhmissä verrattuna edelliseen arviointiin. Selkärankaisista eläimistä äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohessa. Kierresiipiset, matelijat ja sammakkoeläimet ovat kaikki niin pieniä lajiryhmiä, että yksittäiset uhanalaiset nostavat osuuden korkeaksi. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen.

Noin 10 prosenttia Suomen kaikista arvioiduista hyönteislajeista on uhanalaisia. Jotkin hyönteislajit ovat myös runsastuneet, sillä monet eteläiset lajit ovat muun muassa hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Saman aikaan esimerkiksi yli 200 perhoslajia on entistä uhanalaisempia, vaikka 152 lajin tila onkin parantunut.

Uhanalaisten lajien osuus eri eliöryhmissä. Mukana kymmenen eliöryhmää, joissa osuus on korkein. Ryhmät ovat suurimmasta pienimpään linnut, sammalet, jäkälät, kierresiipiset, sammakkoeläimet, matelijat, putkilokasvit, perhoset, pistiäiset ja kalat.
Uhanalaisten lajien osuus eri eliöryhmissä. Mukana kymmenen eliöryhmää, jossa osuus on korkein.

Maastamme tavatusta noin 48 000 lajista hieman vajaa puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Vaikka toinen puoli lajistosta jäikin vielä arvioimatta, tunnetaan lajiston tilanne Suomessa muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman (2012–2020) päätavoite oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Siinä ei onnistuttu. Euroopan komissio on antanut uuden, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n luonnon monimuotoisuusstrategian. Suomi edistää osana EU:ta kunnianhimoisia tavoitteita, joiden avulla luonnon köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2030 mennessä.

Lähde:

 

 

Julkaistu 2.7.2021 klo 13.19, päivitetty 2.7.2021 klo 13.20