Metso-ohjelmalla suojeltu 5 000 hehtaaria uusia metsiensuojelualueita - Keski-Suomi

Pitkän aikavälin kehitys:
Suojellun metsämaan osuus nousee hitaasti. Tavoitteena on, että metsienkäsittelymenetelmät kehittyisivät siten, että ne mahdollistaisivat luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös talousmetsissä. Metso-ohjelmalla on kuitenkin ollut jo merkitystä myönteisen suojeluilmapiirin luomisessa.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Metso-ohjelma on antanut suojelulle positiiviset kasvot maanomistajien ja eri organisaatioiden piirissä. Metso-ohjelman rahoituksen pienentäminen hidastaa suojelun tavoitteiden saavuttamista ja kuihduttaa organisaatioiden välisen hyvin toimineen yhteistyön. Maanomistajien Metso-tarjouksia joudutaan tiukentuneiden kriteerien vuoksi hylkäämään ja rahapulan vuoksi viivyttämään.
Suhteessa tavoitteisiin:
Metso-ohjelman aikataulua joudutaan venyttämään rahapulan vuoksi, ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen viivästyy. Budjettikehyksen palauttaminen vuoden 2015 tasolle mahdollistaisi tavoitteen saavuttamisen vuoteen 2025 mennessä. Nykyisellä rahoituksen tasolla tavoite saavutettaisiin n. vuonna 2040.

Metso-ohjelman pysyvän suojelun toteutus

Metso-ohjelman pysyvän suojelun toteutus
 

Metso-ohjelman rahoituksella suojeltujen kohteiden vuosittaisen yhteispinta-alan kehitys vuosina 2005–2016 (hehtaaria / vuosi). Lähde: Keski-Suomen ELY-keskus

Yli viisituhatta hehtaaria yksityismaan metsiensuojelualueita

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsoa vuosille 2008–2016 on jatkettu valtioneuvoston päätöksellä 5.6.2014 vuosille 2014–2025. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on perustanut vuoden 2016 loppuun mennessä Keski-Suomen alueelle jo yhteensä 2 200 hehtaaria uusia pysyviä yksityismaan metsiensuojelualueita (rauhoitus) ja määräaikaisia suojelualueita 222 ha. Lisäksi ELY-keskus on hankkinut yhteistyössä Metsähallituksen kanssa valtion omistukseen ko. aikana yhteensä 2 500 hehtaaria metsäalueita, joista perustetaan lähivuosina valtion maan luonnonsuojelualueita. Metson I-vaiheessa vuosina 2005–2007 suojeltiin 313 ha. Suojellut alueet jakautuvat varsin tasaisesti eri puolille maakuntaa ja täydentävät siten hienolla tavalla olemassa olevaa luonnonsuojelualueiden verkostoa.

ELY-keskus maksaa maanomistajille käyvän hinnan suojelusta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Suojelukorvauksiin (rauhoituskorvaukset, kauppahinnat ja vaihtojen arvot) on käytetty vuosina 2008–2016 yhteensä 24 milj. euroa. Suojelusta maksettavan korvauksen merkittävyyttä on lisännyt valtion yksityisille maanomistajille tarjoama veroetu.

Metso-ohjelman myötä suojeluun on Keski-Suomessa tullut merkittäviä pinta-aloja iäkkäitä runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja ja korpia sekä perinteisen maatalouden muokkaamia perinneympäristöjä, joita on aiemmin suojeltu maakunnassa hyvin niukasti. Maanomistajat ovat olleet ohjelman alusta saakka innolla mukana tarjoamassa kohteita suojeltaviksi. Tarjottujen kohteiden pinta-alat ovat vaihdelleet noin yhdestä hehtaarista aina 170 hehtaariin; keskimääräinen suojeltu ala on ollut 11 hehtaaria. Jatkossa suojeltavia alueita voi tarjota hyvin erityyppisiltä alueilta, mutta erityisen kiinnostavia ovat jo suojeltuihin alueisiin liittyvät laajennusalueet, harjumetsäalueet sekä järvien saaristokohteet.

Metso-ohjelma on maanomistajien vapaaehtoisuuteen pohjautuva suojeluohjelma, jonka puitteissa ELY-keskus neuvottelee pysyvästi tai määräaikaisesti suojeltavista metsäalueista; käytännössä suojelua on toteutettu perustamalla yksityismaiden suojelualueita tai ostamalla suojelualueita valtiolle. Maakauppojen vaihtoneuvotteluissa ELY-keskuksen tukena toimii Metsähallitus. Suomen metsäkeskuksella on Metsossa merkittävä rooli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukimuotojen hallinnoijana. Rahoitus on kuitenkin supistunut viime vuosina.

Metso-ohjelman toteutukseen on ollut käytettävissä tarjontaan nähden riittävästi varoja vuoteen 2015 saakka. Vuosille 2016–2019 budjettikehys pieneni 60 % vuositasolla, joten valintakriteerejä on jouduttu tiukentamaan ja toteutuksen painopiste on siirtynyt viiden eteläisimmän ELY-keskuksen alueelle. Metsien käytön lisääntymispaineet Keski-Suomessa uhkaavat kuitenkin vähentää luonnon monimuotoisuutta, joten Metso-rahoituksen palauttaminen vuoden 2015 tasolle olisi tärkeää tämän kehityksen vastapainoksi.

Julkaistu 28.3.2014 klo 12.53, päivitetty 18.10.2019 klo 14.34