Sähkönkulutus oli Pohjois-Savossa vuonna 2017 reilun kymmeneksen (12%) pienempi kuin vuonna 2007. Sähkönkulutuksen pieneneminen selittyy Pohjois-Savossa lähes kokonaan teollisuuden sähkönkulutuksen pienenemisellä. Teollisuuden sähkönkulutus pieneni tarkastelujaksolla noin neljänneksellä. Palveluiden ja rakentamisen sektorilla sähkönkulutus on tarkastelujaksolla sen sijaan noussut noin 15%. Asumisen ja maatalouden yhteenlaskettu sähkönkulutus on pysynyt jokseenkin samana koko tarkkailujakson (2007-2017) ajan.
Tiedot koostuvat kotitalouksien, maatalouden, teollisuuden, palveluyritysten sekä julkisen sektorinvuotuisesta sähkönkulutuksesta (Lähde: Energiateollisuus/sähkötilastot).
Pohjois-Savon sähkönkulutuksen kehitys on kuitenkin parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko Suomessa sähkönkulutuksen vähenemä vuosijaksolla 2007-2017 oli noin 5%. 2000-luvun alkuvuosiin asti sähkönkulutus nousi, erityisesti 1980-luvulta alkaen.
Huomionarvoista on, että sähkönkulutus on vuoden 2015 jälkeen Pohjois-Savossa kääntynyt uudelleen nousuun sekä palveluiden ja rakentamisen sektorilla että teollisuudessa. Energiatehokkuuden paraneminen vähentää energiankulutusta mutta talouselämän suhdanteet aiheuttavat vuosien välistä vaihtelua.
Kotitalouksien sähkönkulutus on koko maan keskiarvona noussut kymmeneksellä viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Lisäystä on tapahtunut erityisesti asuintilojen lämmityksen aiheuttamassa sähkönkulutuksessa ja sen osuus asumisen kokonaissähkönkulutuksesta oli vuonna 2017 lähes puolet. Myös kotien elektroniikan lisääntyminen on nostanut sähkönkulutusta. Merkittävin sähkönkulutuksen lasku on saavutettu valaistuksessa. Valaistuksen aiheuttama energiakulutus on viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana vähentynyt puoleen ja sen suhteellinen osuus 16%:sta 7,3 %:iin.
Kaavion tiedot on poimittu Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannoista 10.9.2019.
Tarkastelujaksolle 2007-2017 osuu EU:n komission antama asetus (18.3.2009), jonka mukaan vaiheittain kiellettiin energiatehokkuudeltaan huonojen kotitalouslamppujen markkinoille saattaminen. Myös kodinkoneiden energiatehokkuus parantunut. Toisaalta tietotekniikan aiheuttama sähkönkulutus on laitteiden yleistymisen vuoksi kasvanut. Myös yleistynyt koneellinen ilmanvaihto on lisännyt sähkönkulutusta. Maalämmön ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen on lisääntynyt ja vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta asuintilojen lämmittämisen sähkönkulutuksen kasvuun se on voinut myötävaikuttaa. Elämäntapamuutosten ja teknisen kehityksen ohella myös sääolosuhteet heijastuvat kotitalouksien sähkönkulutukseen.
Kuopion ja Siilinjärven osuus Pohjois-Savon sähkönkulutuksesta on yhteensä lähes puolet. Varkauden osuus on lähes neljänneksen ja tästä teollisuus vastaa 83%, mikä on suurin osuus Pohjois-Savon kunnista. Varkaudessa teollisuuden sähkönkulutus oli kuitenkin vähentynyt vuodesta 2007 vuoteen 2017 yli 40%. Myös Kuopiossa teollisuuden sähkönkulutus laski merkittävästi, lähes 30%. Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta on Varkauden ohella vallitseva myös Siilinjärvellä ja Keiteleellä (molemmissa kunnissa 71% sähkönkulutuksesta) ja näissä molemmissa on sähkönkulutuksessa nousevaa suuntaa verrattuna vuoteen 2007. Suhteellisesti suurin teollisuuden sähkönkulutuksen nousu vuodesta 2007 vuoteen 2017 on tapahtunut Kaavilla, lähes 70%, palveluiden ja rakentamisen sektorilla muutos on suurempikin. Leppävirralla palveluiden ja rakentamisen sähkönkulutus lähes kaksinkertaistui. Määrällisesti tämän sektorin sähkönkulutuksen nousu oli kuitenkin selvästi suurin Kuopiossa. Asumisen ja maatalouden sektorilla sähkönkulutuksen nousua havaittiin vain Kuopiossa ja sielläkin muutos oli pieni. Paraneva kehityssuunta oli selvin Varkaudessa ja Iisalmessa, joissa saavutettiin runsaan 10 %:n lasku sähkönkulutuksessa.
Tietolähde: Energiateollisuus/sähkötilastot.