Kasvihuonekaasupäästöt laskussa - kehityksen tärkeä jatkua samansuuntaisena - Uusimaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuodesta 1990. Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat Uudellamaalla pienemmät kuin Suomessa keskimäärin.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Vuoteen 2012 verrattuna päästöt laskivat 15 prosenttia.
Suhteessa tavoitteisiin:
Kioton pöytäkirjan tavoitteiden mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt tuli vakiinnuttaa vuoden 1990 tasolle jaksolla 2008–2012. Suomi pääsi tähän tavoitteeseen aikataulussa, Uusimaa vuonna 2015. Uudenmaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kunnianhimoisia ja pitkäjänteisiä toimia kunnilta, kaupungeilta ja muilta toimijoilta.

Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 1990, 2006/2008 ja 2012 ja 2015

Kasvihuonekaasupäästöt vuosittain Uusimaalla

Kasvihuonekaasupäästöjen jakauma lähteiden mukaan vuonna 2015

Kasvihuonekaasupäästöjen jakauma Uusimaalla

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tavoitellaan hiilineutraaliutta

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen voimakasta vähentämistä maailmanlaajuisesti. Uudenmaan tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoittelee 20 % kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2020 mennessä. KUUMA-kuntia koskevan Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman mukaan päästöjä vähennetään kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Myös monet Uudenmaan kunnat ovat asettaneet omia tavoitteita ilmastotyölle ja päästöjen vähentämiselle ja niitä on edistetty mm. HINKU (Kohti hiilineutraalia kuntaa) hankkeella.

Uudellamaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2015 yhteensä 12,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästöt olivat 11 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Vuoteen 2012 verrattuna päästöt laskivat 15 prosenttia. Suurimmat vähennykset syntyivät teollisuudessa ja kulutussähkössä. Myös kaukolämmön, liikenteen, jätteiden käsittelyn ja maatalouden aiheuttamat päästöt pienenivät.

Asukasta kohti laskettuna päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Uudenmaan kunnissa tarkastellulla aikavälillä. Kokonaisuudessaan vuonna 2015 uusimaalaiset tuottivat 7,5 t CO2-ekv. kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden, 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.

Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat Uudellamaalla pienemmät kuin Suomessa keskimäärin.

Kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannon polttoainevalinnat, muun Uudenmaan erillislämmityksen ratkaisut sekä tieliikenteen uudet käyttövoimat ja ajosuoritteiden vähentäminen. Myös uusiutuvan energian laajamittainen käyttöönotto teollisuudessa ja resurssitehokkuus (mm. jätteen synnyn ehkäisy) ovat edellytyksiä riittäville päästövähennyksille. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kunnilta aktiivisia toimia kiinteän yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen tehokkaan käytön sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi.

Kunnat ja kaupungit voivat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja hillitä ilmastonmuutosta monin tavoin:

  • Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelut yhdistävällä suunnittelulla,
  •  energiayhtiöiden omistajina, kaavaohjauksella, rakennusvalvonnalla, energiatodistuksilla, neuvonnalla ja omilla energiahankkeilla,
  • edistämällä päästövähennyksiin kannustavia logistiikkaratkaisuja,
  • tekemällä aktiivista ja pitkäjänteistä yhteistyötä toistensa sekä elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää tehostettua varautumista lämpötilojen ja merenpinnan tason nousuun, tulviin ja tuulisuuden lisääntymiseen. Kuntien ja kaupunkien on tärkeä ottaa tämä huomioon kaikessa suunnittelussa, ohjauksessa ja päätöksenteossa.

Lähde: Uudenmaan liiton tietopankki https://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/alue_ja_ymparisto/kasvihuonekaasupaastot (9.8.2017) 

Julkaistu 19.10.2017 klo 8.37, päivitetty 24.10.2017 klo 15.33

Julkaisija: