Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu taittui

Pitkän aikavälin kehitys:
Maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut esiteollisen ajan 280 ppm:stä yli 400 ppm:ään.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Päästöjen kasvu näyttää Suomessa taittuneen.
Suhteessa tavoitteisiin:
Kioton pöytäkirjan mukainen tavoite vuosille 2008–2012 saavutettiin. Se ei kuitenkaan riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut

Kasvihuonekaasupäästöt
Lähde: Kasvihuonekaasuinventaario. Tilastokeskus. 2015.

Hiilineutraaliin yhteiskuntaan on vielä matkaa

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet alimmalle tasolleen kahteenkymmeneen vuoteen. Samalla Suomi saavutti Kioton sopimukseen liittyvän tavoitteen, jonka mukaan kasvihuonekaasujen päästöt piti vakiinnuttaa vuoden 1990 tasolle jaksolla 2008–2012. Jakson keskimääräinen päästötaso alitti vuoden 1990 päästömäärän lähes viidellä prosentilla.

Jatkossa tavoitteet kovenevat, sillä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta vuoden 1990 päästötaso on edelleen aivan liian suuri. Uusista kansainvälisistä päästövähennyksistä piti sopia vuoden 2009 joulukuussa Kööpenhaminassa, mutta sitovaa sopimusta ei saatu aikaiseksi.

EU on silti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2050 mennessä EU tavoittelee kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamista peräti 80 prosentilla. Tämäkään ei välttämättä ole riittävän ripeä päästöjen vähentämistahti

Päästövähennysten lisäksi ilmastonmuutosta voi torjua hiilinielujen avulla. Suomen tärkeimpiä hiilinieluja ovat metsät, jotka sitovat hiiltä, kun puuston vuosittainen kasvu on poistumaa suurempi. Maamme metsien puustotilavuus on vuodesta 1990 kasvanut tasaisesti nuoren metsän suuren osuuden, kestävämpien metsänhoitotoimenpiteiden ja aiemmin tehtyjen ojitusten ansiosta.

Jotta Suomi ei kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, meidän pitäisi pyrkiä hiilineutraaliksi. Hiilineutraalissa yhteiskunnassa päästöt ovat niin pienet, että hiilinielut kompensoivat ne kokonaan.

Lähteet:

  • Kasvihuonekaasuinventaario. Tilastokeskus 2015.
  • Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2013.
  • Finland’s Fifth National Communication under the UNFCCC. 2009. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki.

 

Julkaistu 16.4.2015 klo 14.52, päivitetty 6.11.2015 klo 12.50

Aihealue: