Energiankulutus ei enää kasva

Pitkän aikavälin kehitys:
Energiankulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1950 ja lähes kaksinkertaistunut vuoden 1970 jälkeen.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Energian kulutuksen kasvu on taittunut 2000-luvulla.
Suhteessa tavoitteisiin:
Energiankulutuksen ennustetaan jatkossa kasvavan, ja vuonna 2013 päivitetyssä hallituksen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetetun tavoitteen saavuttamista pidetään epävarmana.

Energian loppukäyttö Suomessa 1970–2013

s29_EnergianloppukayttoSuomessa_400px.jpg
Vuosi 2013 ennakkotieto. Loppukäytön tavoite vuonna 2020 on 310 TWh. Lähde: Tilastokeskus. 2014.

Energian säästötavoitteet ovat maltillisia

Suomessa energiaa kuluu asukasta kohden eniten koko Euroopan unionissa. Syynä on paljon energiaa kuluttava teollisuus, korkea elintaso, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Suomen tärkeimmät energian lähteet ovat öljy ja muut fossiiliset polttoaineet, puupolttoaineet ja ydinenergia.

Suomen energiankulutus ei ole kasvanut enää 2000-luvulla. Syynä tähän on pitkälti teollisuuden vähentynyt energiantarve, johon on vaikuttanut sekä teollisuuden energiatehokkuuden kasvu että raskaan teollisuuden vähentyminen Suomesta. Vuosina 2000–2010 teollisuuden osuus Suomen energiankulutuksesta laski 52 prosentista 45 prosenttiin.

Uusia energiankuluttajia ovat tietoverkkojen pilvipalveluihin liittyvät konesalit, joita isot kansainväliset yritykset ovat viime vuosina perustaneet Suomeen edullisen sähkön ja vakaiden olosuhteiden innoittamina. Motivan arvion mukaan konesalien sähkönkulutus kaksinkertaistui vuosina 2005–2010 ja konesalit kuluttavat nyt jo noin 0,5–1,5 prosenttia koko Suomen käyttämästä sähköstä.

Suomen vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin energian loppukäytön säästötavoitteeksi 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Tällöin energian loppukulutus vuonna 2020 olisi 310 terawattituntia. Vuoden 2013 strategiapäivityksessä tavoitteen saavuttamista pidetään epävarmana. Vuoteen 2050 mennessä energian loppukäyttöä on tarkoitus tehostaa vähintään kolmanneksella vuoden 2020 tasosta.
 

Lähteet:

  • Tilastokeskus. 2014.
  • Energiatehokas konesali. Motiva. 2010.
  • Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-795X. 4. vuosineljännes 2012. Suomen virallinen tilasto (SVT). Tilastokeskus. 2012.
  • Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013 VNS 2/2013 vp. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 8/2013.

 

Julkaistu 22.4.2015 klo 12.31, päivitetty 20.7.2016 klo 12.59

Aihealue: