Rikin ja typen oksidien päästövähennystavoitteet saavutettiin - ammoniakin ei

Pitkän aikavälin kehitys:
Sekä rikin että typen oksidien päästöt ovat vähentyneet merkittävästi 1990-luvun alusta. Ammoniakkipäästöjen kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä, mutta ammoniakin merkitys happamoitumiselle on pienempi kuin rikin ja typen oksidien.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Viime vuosina rikin ja typen oksidien päästöt ovat edelleen vähentyneet ilmastolliset ja taloudelliset vaihtelut huomioon ottaen. Ammoniakin osalta merkittäviä päästövähennyksiä ei ole ollut.
Suhteessa tavoitteisiin:
Vuodelle 2010 EU:n päästökattodirektiivissä asetetut tavoitteet saavutettiin rikin ja typen oksidien muttei ammoniakin osalta. Uusia tavoitteita valmistellaan vuodelle 2020.

Happamoittavien yhdisteiden päästöt Suomessa 1990–2013

Happamoittavien yhdisteiden päästöt Suomessa
Päästöille on laskettu indeksi, jossa vuosi 1990 = 100. Vuonna 1990 ammoniakin päästöt olivat 39 200 tonnia, typen oksidien 286 000 tonnia ja rikin oksidien 260 000 tonnia.
Lähde: Päästöraportointi kaukokulkeutumissopimukselle. SYKE. 2015.

Uusia päästörajoja valmisteilla vuodelle 2020

Rikin ja typen oksidien päästöjen rajoittaminen on onnistunut hyvin: typpipäästöt ovat vähentyneet lähes puoleen ja rikkipäästöt alle neljäsosaan vuodesta 1990. Sen sijaan ammoniakin päästöjen vähennystoimet eivät ole olleet yhtä tehokkaita. EU:n päästökattodirektiivissä Suomelle asetetut tavoitteet vuodelle 2010 saavutettiin rikin ja typen osalta, mutta ammoniakin tavoitteesta jäätiin selvästi. Vuoden 2010 Suomen ammoniakkipäästöt olivat noin 38 tuhatta tonnia, kun päästökatto olisi ollut 31 kilotonnia. Päästökaton saavuttaminen ei ole onnistunut, koska helposti toteutettavia teknisiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ei ole löytynyt. Noin 90 prosenttia ammoniakin päästöistä syntyy maataloudessa, erityisesti kotieläinten lannan käsittelyssä.

Komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta uudeksi päästökattodirektiiviksi, jossa asetetaan päästörajat vuodelle 2020. Ammoniakin osalta myös tulevien tavoitteiden saavuttaminen näyttää hankalalta, sillä Suomen ammoniakkipäästöjen arvioidaan pysyvän 35–37 kilotonnin tasolla vuoteen 2050 saakka.

Valtaosa ilmaan pääsevistä rikin ja typen oksideista on peräisin energiantuotannosta. Suomessa niiden päästömäärät vaihtelevat vuodesta toiseen riippuen siitä, kuinka paljon vesivoimaa on saatavilla ja kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmitykseen.

Rikin ja typen oksidit ja ammoniakki aiheuttavat luonnossa vesistöjen ja metsien happamoitumista.

Lähde

  • Päästöraportointi kaukokulkeutumissopimukselle. SYKE. 2013.

Rikkidirektiivi leikkaa merkittävästi Itämeren alueen päästöjä

Laivojen_typpipaastot_Petri_Ahlroth556px
Kuva: Petri Ahlroth

Vuoden 2015 alusta Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa liikkuvat laivat ovat saaneet käyttää polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on korkeintaan 0,1 prosenttia. Itämerellä nykyinen korkein sallittu rikkipitoisuus on 1 prosenttia. Vaihtoehtoisesti laivaan voi asentaa rikkipesurin, jolla saavutetaan sama lopputulos: 90 prosentin päästövähennys.

Määräykset sisältyvät EU:n rikkidirektiiviin, joka hyväksyttiin vuonna 2012. EU:n muilla vesialueilla polttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus alenee vieläkin rajummin: 4,5 prosentista 0,5 prosenttiin, tosin vasta vuoden 2020 alusta.

Rikkidirektiivi tulee vaikuttamaan päästöihin merkittävästi. Itämerellä laivojen rikkipäästöt olivat vuonna 2008 noin 130 000 tonnia. Tästä määrästä 90 prosentin vähennys vastaa Suomen kahden vuoden päästöjä.

Suomessa on paljon keskusteltu rikkidirektiivin aiheuttamista kustannuksista vientiteollisuudelle. Kokonaisuuden kannalta päästöjen leikkaaminen on joka tapauksessa järkevää. EU:n komission teettämän selvityksen mukaan terveyshyödyt ovat merkittävästi suuremmat kuin direktiivistä aiheutuvat kulut.

Lähteet:

  • HELCOM. 2013.
  • Cost benefit analysis to support the impact assessment accompanying the revision of Directive 1999/32/EC on the sulphur content of certain liquid fuels. 2009.

 

Julkaistu 20.11.2015 klo 17.15, päivitetty 20.11.2015 klo 17.16