Happamoittavat yhdisteet - Kaakkois-Suomi

Pitkän aikavälin kehitys:
Rikkipäästöt ovat puolittuneet vuoden 2000 tilanteesta ja ovat 1980-lukuun verrattuna vain murto-osan silloisesta tilanteesta.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Rikkiyhdisteet vaikuttavat ilmanlaatuun nykyisin lähinnä teollisuuden häiriötilanteissa, jotka ovat nekin vähentyneet prosessiuudistusten myötä. Typen oksidien määrässä liikenne on ratkaisevassa osassa, autokannan uudistaminen ja sähkö- ja kaasuautojen yleistyminen vähentävät happamoittavien yhdisteiden määrää jo lyhyellä aikavälillä.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on päästöjen vähentäminen minimiin ja häiriötilanteiden hallinta. Tulokset näkyvät maaperän ja vesistöjen tilassa.
 
 

Happamoittavat yhdisteet - Kaakkois-Suomi

Happamoittavia aineita ovat rikki(SO2) - ja typpiyhdisteet (NOx ), ammoniakki NH3 ja ammoniumi (NH4).

Rikkiyhdisteet vaikuttavat ilmanlaatuun nykyisin lähinnä teollisuuden häiriötilanteissa, jotka ovat nekin vähentyneet prosessiuudistusten myötä. Rikkipäästöt ovat puolittuneet vuoden 2000 tilanteesta ja ovat 1980-lukuun verrattuna vain murto-osan silloisesta tilanteesta. Rikkipäästöjen kaukokulkeuma on suurempi kuin omat päästömme ovat. Rikkipäästöistä pistemäisenä lähteenä ovat laivapäästöt myös Kaakkois-Suomessa yksi sellaisista päästölähteistä, joihin on tulossa parannuksia.

Typen oksidien määrät ilmassa ovat myös laskussa, mutta ovat päästöinä kuitenkin määrällisesti vielä suurempia kuin muut tarkasteltavista päästöistä (Nox). Typenoksidien päästöistä suuri osa tulee fossiilisista polttoaineista, erityisesti liikenteestä. Typen oksidit happamoittavat maaperää ja vesistöjä ja rehevöittävät vesistöjä. Pakokaasut sisältävät myös mm. häkää, hiilivetyjä, rikkidioksidia ja erilaisia hiukkasia. Ajoneuvojen päästöjä on vähennetty 1970-luvulta lähtien, mutta liikenteen lisääntyminen on hidastanut kokonaismäärien pienenemistä. Katalysaattoreista ja ajoneuvojen muusta kehittämisestä huolimatta liikenteen päästöjen osuus rikkidioksidista on 20 %, typenoksideista 61 %, häkäkaasusta 53 %, hiilivedyistä 30 % ja hiukkasista 16 %. Sähkö- ja kaasuautojen yleistyessä myös liikennepäästöjen happamoittava vaikutus tulee pienenemään.

Happamoittavat yhdisteet Kaakkois-Suomessa 2015 ast
Happamoittavat yhdisteet Kaakkois-Suomessa 2015 ast © Kuva Kaakkois-Suomen ELY-keskus
 
 

 

Julkaistu 25.6.2014 klo 13.35, päivitetty 28.5.2019 klo 17.30