|
Pitkän aikavälin kehitys:
|
|
Happamoittavien yhdisteiden päästöjä on saatu vähennettyä muun muassa vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
|
|
Lyhyen aikavälin kehitys:
|
|
Päästöjä on onnistuttu Keski-Suomessa laskemaan myös viime vuosina. Tiukentunut lainsäädäntö ja uuden tekniikan käyttöönotto ovat edelleen vaikuttaneet päästötasoihin myönteisesti.
|
|
Suhteessa tavoitteisiin:
|
|
Keski-Suomessa on pystytty ohjaamaan päästöjä aiheuttamvaa toimintaa lainsäädännön viitoittamaan suuntaan.
|
Happamoittavien yhdisteiden päästöt Keski-Suomessa
Rikkidioksidin (SO2) ja typen oksidien (NOX) päästöt ovat laskeneet Keski-Suomessa koko 2000-luvun ajan tekniikan kehityksen ja polttoaineratkaisujen myötä. Maatalouden ammoniakkipäästöt (NH3 ja NH4) ovat olleet lievässä laskussa (lähde Hertta).
Happamoittavat päästöt jatkaneet laskuaan
Rikkidioksidipäästöistä vastaavat suurimmalta osin fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset. Typen oksideja muodostuu kaikessa poltossa polttoaineen ja palamisilman typestä. Noin kolmannes typen oksideista on peräisin tieliikenteestä.
Päästöjä on onnistuttu vähentämään ottamalla käyttöön uutta polttotekniikkaa ja muita parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia menetelmiä. Muun muassa kalkinsyöttö yhdistettynä biopolttoaineen polttoon vähentää rikkidioksipäästöjä ja ammoniakkiveden syöttö puolestaan typenoksidien päästöjä. Tiukentunut lainsäädäntö on osaltaan vaikuttanut uuden tekniikan käyttöönottoon teollisuudessa ja energiantuotannossa.