Ympäristön tila Pohjois-Karjalassa on pysynyt varsin vakaana viimeiset vuosikymmenet. Monilla ympäristönsuojelun osa-alueilla on myös edistytty, ainakin pienin askelin. Ympäristön tilaa heikentävien toimenpiteiden vaikutuksia on pystytty vähentämään ja jo aiheutuneita negatiivisia ympäristövaikutuksia on korjattu mm. aktiivisin kunnostustoimin.
Ympäristöongelmien luonne on myös muuttunut. Vaikka vaikutukset ovat aina paikallisia, niiden kumuloituminen maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti tarkoittaa sitä, että monen ympäristöön vaikuttavan tekijän osalta paikallisesti havaittavat vaikutukset ovat osa globaaleja ympäristöongelmia. Näiden ongelmien ratkaisu vaatii paikallisen toiminnan ohella myös alueiden ja valtioiden välistä yhteistyötä. Ilmaston muutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat esimerkkejä näistä prosesseista.
Ympäristön tilaan voidaan parhaiten vaikuttaa edistämällä kestävää kehitystä käsittelemällä ympäristöä ja siihen vaikuttavia toimintoja kiinteänä osana taloudellista toimintaa ja luonnonvarojen hyödyntämistä. Taloudellista toimintaa on kehitettävä vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan. Monet ympäristöongelmien ratkaisuihin ja vaikutusten vähentämiseen liittyvät toimintatavat ja ympäristötekniikka voivat olla myös taloudellisia mahdollisuuksia. Tästä on hyvänä esimerkkinä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, jossa Pohjois-Karjalalla voi olla merkittävä asema.
Pohjois-Karjalalle on luonteenomaista vesistöjen, metsien ja soiden suuri määrä. Harvaan asuttu maakunta onkin rikas luonnonvaroiltaan ja toisaalta luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen näkyy myös maakunnan maisemassa. Erämaista luontoa on vielä jäljellä suurimmilla suojelualueilla ja paikoitellen myös niiden ulkopuolella, joskin monilla alueilla on suunnitteilla rantarakentamista, joka muuttaa näiden alueiden erämaisia piirteitä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen onkin yksi Pohjois-Karjalan keskeisistä ympäristöhaasteista. Monimuotoisuutta on pyritty säilyttämään uusilla toimintatavoilla ja huomioimalla arvokkaimmat luontotyypit ja uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymät. METSO-ohjelma on ollut yksi keskeinen työkalu turvattaessa metsäluonnon monimuotoisuutta.
Vesien tilan, vesiluonnon ja vesien käytön osalta on edistytty monella sektorilla ja pääosa maakunnan vesialueista onkin hyvässä tilassa, osa jopa erinomaisessa. Erityisesti pistemäistä kuormitusta on onnistuttu vähentämään tehokkaasti. Hajakuormituksen vaikutusten osalta tarvitaan edelleen tehokkaampia toimia. Sääoloiltaan erilaiset vuodet, lisääntynyt talvisadanta ja sulan maan aika voivat kuitenkin lisätä kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoumaa vesistöihin, ja siten lisätä vesistövaikutuksia.
Pohjois-Karjalan ympäristön tila 2013 - katsaukseen ELY-keskus (toim. Hannu Luotonen) on koonnut tilastotietoja mm. viranomaisrekistereistä Pohjois-Karjalan ympäristön tilasta ja sen kehityksestä 2000-luvulla. Katsaus täydentää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemaa valtakunnallista tilakatsausta, joka on luettavissa verkossa osoitteessa www.ymparisto.fi/ymparistontila2013.
Katsauksen taustalla on mm. Euroopan unionin direktiivi ympäristötiedon saatavuudesta. Tavoitteena on, että katsausta pyritään päivittämään vuosittain. Ensimmäinen katsaus julkaistiin vuonna 2008.
Linkkejä: