Hyppää sisältöön

Suuntaviivat ja parhaat käytännöt

Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle

Suomen Vesilaitosyhdistys ry julkaisi toukokuussa 2017 monistesarjassaan (Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle, nro 44) selvityksen vesihuollon haasteista ja mahdollisuuksista 2020-luvulle siirryttäessä. Julkaisun tarkoituksena on toimia kannustimena riittäville ja oikein kohdennetuille toimenpiteille, jotta Suomea voisi 2020-luvun lopussakin pitää yhtenä vesihuollon mallimaana.

Julkaisun mukaan merkittäviä uhkia toimivalle vesihuollolle ovat maanalaisten verkostojen kasvava korjausvelka, vesihuoltolaitosten heikot taloudelliset ja henkilöstöresurssit, ongelmat omistajaohjauksessa ja sään ääri-ilmiöiden voimistuminen.

Laitosten yhdistyminen ja yhtiöittäminen sekä uudet yhteistyömallit voivat uuden teknologian hyödyntämisen ohella tarjota ratkaisuja, joilla vesihuoltopalveluiden kestävyyttä voidaan vahvistaa. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan maailmalta voidaan tuoda Suomeen muualla jo hyväksi havaittuja käytäntöjä.

Selvitys nostaa tulevaisuuden haasteiksi erityisesti viisi prioriteettia:
1) vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen,
2) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen,
3) valuma-aluepohjainen ajattelu suunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa,
4) vesihuollon kytkeminen tiiviisti osaksi bio- ja kiertotaloutta, ja
5) kansainvälinen yhteistyö.

Parhaat ympäristökäytännöt viemäröinnissä

Kesäkuussa 2017 julkaistiin Suomen ympäristökeskuksen raportti parhaista ympäristökäytännöistä (BEP) viemäriverkostojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Selvitystä varten kerättiin tietoa kirjallisuudesta, internetistä ja alan asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä. Tietoja tarkennettiin asiantuntijahaastatteluin ja lopuksi raporttiluonnos vietiin viimeisteltäväksi suunnittelijoista, urakoitsijoista sekä vesihuoltolaitosten edustajista koostuvaan työryhmään.

Raportissa esitetään taustatietoa Suomen viemäriverkoston tilasta sekä niistä käytännöistä, jotka vaikuttavat viemärin kuntoon ja sen ylläpitämiseen. Raportin ensisijaisena tavoitteena on vähentää viemäreiden ylivuotojen aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin ja pohjavesiin. 

Selvitys laajentaa viemäriverkostojen ympäristökäytäntöjen tietopohjaa, mutta sen tarkoitus ei ole toimia sitovana ohjeena. Tarkoituksena on luoda hyvät lähtökohdat toimintatapojen yhtenäistämiselle ja varmistaa, että alan parhaat käyttökelpoiset tekniikat voidaan ottaa laajasti käyttöön.

Suositussopimus

Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ry ja Vesilaitosyhdistys ry allekirjoittivat tammikuussa 2012 suositus-sopimuksen rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi yhdyskuntajätevesistä. Suositussopimus on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva valtakunnallinen sopimus vesiensuojelun alalla. Sopimus oli voimassa 31.12.2016 saakka.

Suositussopimuksella pyrittiin yhdyskuntajätevesistä pintavesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen alentamiseen vesien rehevöitymishaittojen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Vesihuoltolaitoksia kannustettiin vapaaehtoisin toimenpitein omista lähtökohdistaan tehostamaan yhdyskuntajätevesien puhdistusta. Kantavana ajatuksena oli se, että vesiensuojelun suuntaviivojen ja vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita edistetään ympäristölupamääräyksiä täydentävin keinoin.

Ravinteiden vesistökuormitukselle asetettiin tavoitetaso, joka fosforin osalta oli enintään 150 tonnia ja typen osalta enintään 9 400 tonnia. Sopimuskaudella käynnistettiin useita tutkimus- ja kehittämistoimia, joilla selvitettiin esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja riskienhallinnan edistämistä.

Vuonna 2015 fosforikuormitus vesistöön oli 146 tonnia ja 10 700 tonnia. Tavoitetaso fosforin suhteen siis saavutettiin, mutta typpikuormitusta ei pystytty vähentämään tavoitetasolle. Tilastotiedoista voidaan kuitenkin huomata, että vuonna 2015 typpikuormitus vesistöihin oli samaa luokkaa kuin 1970-luvun puolivälissä huolimatta siitä, että puhdistamoille tuleva typpikuorma on samana aikana lähes kaksinkertaistunut.

Julkaistu 15.2.2018 klo 13.24, päivitetty 12.12.2019 klo 14.56