Hyppää sisältöön

Uudet seurantaohjeet edistävät kustannustehokasta vesistöjen kunnostamista

Tiedote 29.4.2020 klo 9.05
Kärnäkoski. © Saija Koljonen SYKE.

Tehokas vesistöjen kunnostaminen tarvitsee huolellisempaa vesien tilan seurantaa. Suomessa kunnostetaan jatkuvasti useita järviä, virtavesiä ja lintuvesiä, mutta toimenpiteiden vaikutusten arviointiin on usein panostettu hankkeissa vähemmän. Uudet seurantaohjeet auttavat kunnostajia kokoamaan seurantatietoa, jota tarvitaan kunnostusten vaikutusten arviointiin sekä toimenpiteiden mitoitukseen ja jatkotoimenpiteiden valintaan. Seurantaohjeistus on tehty työkaluksi kunnostushankkeiden tilaajille, suunnittelijoille, toteuttajille ja rahoittajille osana Freshabit LIFE IP -hanketta.

Vesistöjen kunnostuksille on jatkuvaa tarvetta, sillä useita järviä ja jokireittejä on heikossa tilassa tai vaarassa heikentyä. Vesistökunnostuksen toteuttaminen on yleensä pitkäaikainen ja monitahoinen prosessi, jossa yhdellä toimenpiteellä ei välttämättä päästä lopulliseen päämäärään. Uuteen julkaisuun on koottu menetelmäkohtaiset ohjeet vesistökunnostusten seurannoille.

”Seurannan tulosten avulla voidaan jakaa kokemuksia hyvistä ja vältettävistä käytännöistä sekä kehittää toimintaa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Parhaimmassa tapauksessa seurantatiedon avulla voidaan ennustaa toimenpiteiden tuloksia jatkotarpeita ajatellen”, erikoistutkija Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.

Vesistökunnostushankkeiden seuranta kohdistuu sekä tehtäviin toimenpiteisiin että niiden vaikutuksien arviointiin. Uusi ohjeistus kattaa keskeiset vesistöjen ekologiseen tilaan ja vesiluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat kunnostustoimenpiteet. Kunnostushankkeet on jaoteltu seurantaohjeistuksia varten neljään luokkaan: virtavesien kunnostushankkeisiin, pienten virtavesien kunnostushankkeisiin, järvikunnostuksiin sekä lintuvesikunnostuksiin.

Seurannasta saatava tieto on rahanarvoista

”Seurantaan sijoitettu raha ei todellakaan mene hukkaan, vaan päinvastoin se tulee moninkertaisena takaisin, kun tarkemman tiedon pohjalta voidaan tehdä kustannustehokkaita päätöksiä” vakuuttaa myös tutkija Niina Kotamäki Suomen ympäristökeskuksesta. Kotamäki kollegoineen on tutkinut seurannasta saatavan tiedon rahallista arvoa suhteessa tavoitteisiin, ja aiheesta on julkaistu huhtikuussa artikkeli osana SYKEn vetämää BlueAdapt-hanketta, joka etsii ratkaisuja kestävän vesiin nojaavan sinisen talouden ja vesiensuojelun edistämiseen.

Seurantasuunnitelma ja sen resurssointi mukaan jo hankkeiden rahoitusvaiheessa

”Jatkossa kaikenkokoisiin kunnostushankkeisiin tulisi liittää vaikutuksia arvioiva seurantasuunnitelma. Seuranta ja sen toteutus varsinaisen kunnostuksen toimenpidevaiheen jälkeen tulisi jatkossa ottaa selkeästi huomioon myös rahoituspäätöksissä. Merkittävää julkista rahoitusta hakevissa hankkeissa tulisi myös budjetoida riittävästi hankkeen seurantaan”, ryhmäpäällikkö Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.

Kunnostusten historiassa menestystarinoita ja harjoittelua

Vesien kunnostamiseen alkaa Suomessakin olla vahvat perinteet ja vankka historia. Olemme todistaneet menestystarinoita, kun puroon on saatu luontainen taimenkanta tai järven sinileväkukinnat ovat selvästi vähentyneet. Paljon on tehty myös sellaisia toimenpiteitä, joiden vaikutukset eivät vesien tilassa lopulta ole nä­kyneet tai joiden vaikutuksista ei ole saatu selvää käsitystä. Vain hyvin suunnitellulla ja toteutetulla vesien tilan seurannalla saadaan tietoa kunnostusten vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta ja lisätään yhteistä ymmärrystä. Kokemusten jakaminen muiden kunnostajien kanssa on hyödyllistä silloin, kun on käytettävissä luotettavaa seurantatietoa.

Seurantaohjeiden takana laaja asiantuntijajoukko ja Freshabit LIFE IP -hanke

Julkaisun laadinnassa hyödynnettiin laajaa asiantuntijajoukkoa Suomen johtavista asiantuntija- ja tutkimuslaitoksista. Seurantaohjeen ensimmäistä versiota hyödynnettiin ja testattiin vesiensuojelua edistävän Freshabit LIFE IP-hankkeen seurannan suunnittelussa. Tulosten pohjalta ohjeistusta kehitettiin lopulliseen muotoon. Ohjeiden työstämiseen on osallistunut asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, Helsingin yliopistosta, Oulun yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta sekä Metsähallituksesta.

Lisätietoja

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 791, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 316, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä