Merimetsokanta pieneni hieman

Tiedote 9.8.2019 klo 8.25

Kesällä 2019 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 700 kappaletta Suomen merialueilla. Pesimäkanta väheni neljällä prosentilla eli tuhannella pesällä edellisvuodesta. Merimetson pesimäkannan ollessa jo lähellä suurinta kantokykyään myös merikotkan saalistus pienentää maamme merimetsokantaa.

Merimetsoja luodolla
Merimetsoja pesimäluodolla. Kuva Antti J. Lind.

Merimetsokanta kasvoi nopeasti vuoden 1996 kymmenestä parista vuoden 2014 yli 20 000 pariin. Pesimäkanta on pienentynyt aiemmin muutamalla prosentilla vuosina 2010 ja 2012. Näinä vuosina koko Itämeren pesimäkanta pieneni talvehtimisalueiden ankarien sääolojen seurauksena.

Suomessa merikotkan saalistus on voimistunut edelleen 2010-luvun kuluessa heikentäen poikastuottoa osassa suuriakin pesimäyhdyskuntia. Tämän seurauksena pesimäikäisiä kolmivuotiaita merimetsoja palaa synnyinseuduilleen suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin.

Kolmannes merimetson pesistä sijaitsi Suomenlahdella ja neljännekset sekä Saaristomerellä että Selkämerellä. Merenkurkun osuus kannasta pieneni 15 prosenttiin ja Perämeren osuus kolmeen prosenttiin. Perämerellä toukokuun-kesäkuun vaihteen myrsky tuhosi osan pesinnöistä.

Merenkurkun ja Selkämeren välillä pesimäkanta vaihteli jo neljättä kesää. Tämä on johtunut sekä poikkeamisluvalla että laittomasti tehdyistä pesintöjen häirinnöistä. Selkämeren kanta kasvoi tuhannella pesällä ja Merenkurkun kanta pieneni vastaavasti yli 1 500 pesällä edellisvuodesta.

Kokonaisuudessaan Pohjanlahden merimetsokanta pieneni seitsemän prosenttia ollen noin 11 140 pesää, joista Selkämerellä 6 540, Merenkurkussa 3 800 ja Perämerellä 800 pesää. Suomenlahdella kanta pieneni kolme prosenttia ja oli noin 8 700 pesää. Saaristomerellä kanta pysyi viime vuoden tasolla ja oli 5 850 pesää.

Suurimmat yhdyskunnat Virolahdelta Uuteenkaarlepyyhyn

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 47 kappaletta yhteensä 82 luodolla ja 76 hehtaarin alalla. Yhdyskuntien määrä oli kahta pienempi kuin viiden edeltävän vuoden keskiarvo. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla.

Yli puolet koko kannasta pesi kymmenessä suurimmassa yhdyskunnassa. Yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (2 080 pesää), Kirkkonummella (1 793), Turussa (1 766), Mustasaaressa (1 710), Uudessakaupungissa (1 670), Eurajoella (1 560), Porissa (1 246), Virolahdella (1 148), Kustavin ja Paraisten rajalla (1 055) sekä Uudessakaarlepyyssä (1 051).

Kuntatasolla voimakasta kasvua todettiin Raumalla, missä kanta lähes kolminkertaistui. Viime vuosista poiketen Kotkassa ja Vaasassa ei havaittu pesintöjä lainkaan ja kannat pienenivät merkittävästi (noin 30 prosenttia) Porvoossa, Uudessakaupungissa sekä Eurajoella. Uudenkaupungin ainoa yhdyskunta pieneni yli 700 pesällä ja enimmillään parinkymmenen merikotkan havaittiin saalistavan samanaikaisesti yhdyskunnassa.

Merimetso kolonia
Merimetsoyhdyskunta Satakunnassa. Kuva Antti J. Lind.

Seitsemän yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta ja uusia yhdyskuntia havaittiin viisi: Helsingissä, Sauvossa, Maalahdessa ja Vöyrissä. Yhteensä muutamia satoja munapesiä havaittiin tuhotun Haminassa, Eurajoen Luvialla, Maalahdessa ja Uudessakaarlepyyssä. Lisäksi epäiltyjä tuhoamisia todettiin ainakin Porvoossa ja Paraisten Iniöllä.

Kannankasvun tulevaisuuden näkymät

Merimetson Suomen kannan kasvu on hidastunut voimakkaasti. Pesimäkanta on lähellä kantokykyä, eikä merkittävää kasvua ole enää odotettavissa. Merialueiden kannat ovat tyypillisesti saavuttaneet kantokykynsä reilut kymmenen vuotta ensipesinnän jälkeen. Vastaava tilanne on todettu muualla Itämerellä ja Hollannissa. Itämeren talviolosuhteet ja merikotkan saalistus ovat merkittäviä kantaa sääteleviä tekijöitä.

Etelänkiisla on hyötynyt merimetsojen pesinnöistä

Kesällä 2019 löytyi pesiviä etelänkiisloja kahdelta kymenlaaksolaiselta merimetsoluodolta. Laji on luokiteltu Suomessa pienen kannankokonsa (80–130 paria) vuoksi erittäin uhanalaiseksi (EN) ja se harvoin perustaa uusia yhdyskuntia. Jo muutamaa vuotta aiemmin loviisalaiselle merimetsoluodolle asettui pieni etelänkiislayhdyskunta. Esimerkiksi Pohjanmerellä ja Jäämerellä kiislojen ja merimetsojen yhteiselo on tavanomaista.


Merimetson pesämäärät 2010–2019

Merimetson pesimäärät Suomessa

 

 Merimetsokannan prosentuaalinen kasvu 2010–2019

Merimetsokannan prosentuaalinen kasvu 2010–2019

Merimetson seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.
 

Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 2010–2019

Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 2010–2019

 

Merimetson alueelliset pesämäärät (kpl) vuonna 2019

Merimetson alueelliset pesämäärät (kpl) vuonna 2019

 

 


Lehdistökuvia

Lisätietoja

Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Lue aiheesta lisää