Hyppää pääsisältöön

Vesien tila ja seuranta

Vesien tila on Suomessa melko hyvä. Eniten haasteita on rannikoilla ja kemiallisessa tilassa. Riskit kasvavat silti jatkuvasti, minkä takia vesien tilaa seurataan säännöllisesti koko EU:n alueella.
Kuva
Vesipisaroiden muodostamia renkaita vedenpinnalla.
Vesien ekologinen tila Suomessa on yleisesti melko hyvä, mutta kemiallinen tila on huono. Suurin osa merkittävistä pohjavesialueista on toistaiseksi hyvässä tilassa. © Dmitry Naumov, Adobe Stock

Vaikka vesien tila Suomessa on yleisesti melko hyvä, järvien pinta-alasta 13 % ja jokivesistä 32 % ei yllä hyvään tilaan vuoden 2019 ekologisen tilan arvion mukaan. Suurin ongelma on edelleen rehevöityminen ja liettyminen.

Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa.

Suomen järvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Tila on pysynyt huonona, koska muutaman pysyvän ja eliöihin kertyvän aineen laatunormit ylittyvät laajasti.

Suurin osa ihmiselle tai luonnon monimuotoisuudelle merkittävistä pohjavesialueista on hyvässä tilassa. Kaikista pohjavesialueista alle 10 % on riskialueita, eli pohjavedessä on todettu liikaa haitallisia aineita tai veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Riskialueiden määrä nousee vähitellen, mutta suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä.

Purot, lähteet ja muut pienvedet ovat laajalti muutettuja ja niiden luontotyypit ovat suurelta osin uhanalaisia. Pääosa erityisesti Etelä-Suomen pienvesistä on tuhoutunut tai menettänyt luontaiset ominaispiirteensä. Samalla on menetetty tärkeitä elinympäristöjä ja luontoarvoja.

Osallistu seurantaan - Kerro havainnoistasi

Ilman seurantaa emme tietäisi vesien tilan muutoksista. Seurantatietoa kerätään yksittäisistä vesistöistä, vesistöalueista, vesienhoitoalueista tai valtakunnallisesti. Tietojen pohjalta arvioidaan myös koko Euroopan ja maailman vesien tilaa.

Jokainen voi täydentää virallista seurantaa aloittamalla itse havainnoimaan järviä, jokia ja pohjavesiä. Esimerkiksi näitä kaikkia asioita voit itse seurata ja lähettää ne muidenkin nähtäviksi helposti puhelimella: tulvatilanne, vedenkorkeus, lumen syvyys, jään paksuus, roudan syvyys, sinilevätilanne, kaivojen kuivuminen ja veden lämpötila.

Kummassa palvelussa lähettäisin havaintoni?

Havaintoja voi lähettää kahden palvelun kautta eli vesi.fi ja järvi-meriwiki.
Jos haluat perustaa samalla pysyvän havaintopaikan tietylle vesistölle esim. mökkisi lähelle, se onnistuu helposti samalla, kun lähetät havainnon järvi-meriwikin havaintolähetillä
Jos haluat lähettää havainnon ilman pienintäkään aikomusta jatkaa havainnointia samalla paikalla, voit tehdä sen joko vesi.fi-palvelussa tai järvi-meriwikissä. Kaivojen kuivumisesta voi lähettää tiedon vain vesi.fi-palvelun kautta. 

Miten vesien tilaa seurataan

Vesien tilaa seurataan perinteisesti vesinäytteiden ja velvoitetarkkailun eli yritysten oman seurannan avulla. Tietoja täydennetään yhä enemmän myös uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella ja kansalaisten havainnoilla. Tietoa kootaan esimerkiksi vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, paraneeko vai huononeeko vesien tila ja ovatko vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttaneet tilaan.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)