Hyppää sisältöön

Kuinka globaalit muutokset vaikuttavat Suomen maatalous- ja elintarvikealan tulevaisuuteen?

Uutinen 17.2.2021 klo 9.00

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen uutinen:

Kristallipallo ja viljapelto.
© Simon Stübbe / Adobe Stock

Suomen maa- ja elintarviketalouden tulevaisuus on riippuvainen maailmanlaajuisista kehityskuluista sekä siitä, kuinka tuleviin muutoksiin Suomessa reagoidaan. Tulevina vuosikymmeninä yhteiskunnat tulevat muuttumaan tavalla, jota on vaikea ennakoida. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden tuottamassa artikkelissa maalataan neljä vaihtoehtoista kuvaa siitä, millaiseksi Suomen maatalous- ja elintarvikeala muovautuvat tulevaisuudessa. Artikkeli julkaistiin Regional Environmental Change -lehdessä.

Sosioekonomisen kehityksen etenemistä tulevaisuudessa on vaikeaa ennustaa. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana muutokset esimerkiksi maailmantaloudessa, markkinoilla ja erilaisissa politiikkaohjauksissa ovat olleet suuria ja vaikeasti ennakoitavia. Lämpenevä ilmasto vaikuttaa jo nyt Suomen maatalouteen, ja ennusteiden mukaan lämpeneminen jatkuu Suomessa huomattavasti nopeammin kuin keskimäärin maailmassa. Tulevaisuuteen varautumisen edistämiseksi on kehitetty neljä erilaista globaaliskenaariota, jotka kuvaavat sitä, millaiset toimintaedellytykset alalla olisi muuttuvassa ilmastossa.

Muutospolut hahmottavat mahdollisia tulevaisuuksia

Muutospolut ovat laaja-alaisia, ja niiden täsmentäminen Suomen maa- ja elintarviketalouden kontekstiin vaati tuekseen keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien osaamista ja näkemyksiä siitä, miten Suomi vastaa ja sopeutuu erilaisiin globaalin tason muutoksiin. Tätä varten järjestettiin työpaja, jossa kuultiin noin 30:a eri sidosryhmien edustajaa maa- ja elintarviketalouden eri toiminnoista. Työpajassa käytiin ohjattuja ryhmäkeskusteluita Suomen maa- ja elintarviketalouden kehityksestä neljässä eri SSP-polussa (Shared Socioeconomic Pathways), joista jokainen kuvasi hyvin erilaisia olosuhteita maatalous- ja elintarvikealan kehitykselle vuoteen 2050 ja sen jälkeen.

Sidosryhmäkeskustelujen perusteella Suomen maataloudelle rakennettiin neljä mahdollista muutospolkua:

  • Kestävyys – Vihreä tie
  • Alueellinen kilpailu – Kivinen tie
  • Eriarvoisuus – Haarautuva tie
  • Kehitys fossiilisella energialla – Valtatie

Muutospolut perustuvat maailmanlaajuisiin SSP-polkuihin, joita käytetään muun muassa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arvioinneissa. Luodut muutospolut voivat olla tärkeitä luonnonvaratalouden tutkimukselle myös Suomessa.

Muutospolut linjassa koko Europan kehityksen kanssa

Sidosryhmäkeskusteluissa kiteytyi neljä eri muutospolkuihin liittyvää Suomelle ominaista seikkaa:

  • Vaikka ympäristön tila heikkenisi joissakin muutospoluissa, se pysyy Suomessa edelleen arvokkaampana kuin useimmilla muilla maailman alueilla.
  • Maataloustuki on jatkossakin välttämätöntä Suomessa kaikissa muutospoluissa, mutta tuen määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.
  • Kotimainen tuotanto saattaa monipuolistua maailmankaupan rajoituksia ennakoivan muutospolun perusteella.
  • Muutospolut, joissa kotieläintuotanto vähenee ja kasviperäinen ruokavalio lisääntyy, johtaisivat merkittävään viljellyn maa-alan vähenemiseen Suomessa.

"Tulevaisuusskenaariot tarjoavat mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen ja Suomen maatalouden erilaisten tulevaisuuskehityksien tutkimiseen”, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta. Lehtonen pitää rohkaisevana ​​myös sitä, että kehitetyt Suomea koskevat muutoskertomukset sopivat hyvin yhteen koko Euroopan maataloussektorille rakennettujen vastaavien kertomusten kanssa. Aiheesta ilmestyi äskettäin Global Environmental Change -lehdessä artikkeli, jota Lehtonen oli myös mukana kirjoittamassa.

Suomalaiset kertomukset rakennettiin globaalien SSP-kertomusten pohjalta osana laajempaa kansallista skenaarioiden kehittämistä koskevaa PLUMES-projektia, jota koordinoi Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Timothy Carter. Carter oli myös mukana kirjoittajana  Nature Climate Change -lehden artikkelissa, jossa arvioitiin SSP-kertomusten käyttöä tutkimuksessa maailmanlaajuisesti. PLUMES-projektin rahoittajana toimi Suomen Akatemia.

Lisätietoja

Lue lisää