Hyppää pääsisältöön
Tags:
Katsaus Suomen ympäristön tilaan

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomen sääoloihin, luontoon ja ihmisten elämään. Suurimmat vaikutukset ovat vasta edessä, niihin varaudutaan.
Kuva
Meritulva Helsingin Arabianrannassa helmikuussa 2020.
© Kai Widell

Maapallon ilmasto on muuttumassa. Erityisesti arktisen alueen lämpötilat ovat nousseet. Suomen vuotuinen keskilämpötila on kohonnut noin kaksi astetta 1880-luvulta nykypäivään. Sade-ennätyksiä on rikottu viime vuosina useasti. 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat moninaiset ja ulottuvat kaikkialle maapallolle. Muutos kuormittaa ekosysteemejä ja kiihdyttää maailmanlaajuista luontokatoa. Kuivuus, tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt lisääntyvät eri puolilla maailmaa. Vaikutukset eivät jää paikallisiksi vaan heijastuvat globaaliin ruoantuotantoon sekä maailmantalouden ja yhdyskuntien vakauteen – ja sitä kautta myös Suomeen.

Suomi joutuu lisäksi kohtaamaan ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset. Maatalouden tuotanto-olot muuttuvat, mistä voi koitua sekä hyötyjä että haittoja. Myös moni muu elinkeino – metsätalous, kalatalous, porotalous ja matkailu – joutuu sopeutumaan. Suomalaisten arkielämä kokee muutoksia, kun talvet lauhtuvat ja kesät kuumenevat. Lämmitystarve vähenee, mutta hellejaksot koettelevat aiempaa useammin.

Kasvukausi pitenee ja lämpenee, olot muuttuvat keskieurooppalaisiksi

Luonto reagoi ilmaston lämpenemiseen. Lehtien puhkeaminen keväällä on varhentunut noin 12 vuorokaudella verrattuna 1800-luvun puoliväliin. Kuluvan vuosisadan loppuun mennessä kasvukausi pitenee kuukaudella tai kahdella. Kasvukauden lämpösumma kasvaa niin, että Etelä-Suomen kesät vertautuvat Puolan nykyisiin kesiin, mahdollisesti jopa Ranskan kesiin. Lapissa tilanne muistuttaisi nykyistä Etelä-Suomea.

Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen, kasvi- ja eläinlajeja uhanalaistuu

Lämpeneminen muuttaa kasvien ja eläinten elinoloja. Ennen pitkää kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista. Merkkejä tästä on jo näkyvissä. Lapissa havupuiden tilavuuskasvu ja taimettuminen ovat voimistuneet, mikä ennakoi metsänrajan nousua. Suomeen on levinnyt uusia eteläisiä lajeja. Samalla pohjoiset lajit uhanalaistuvat. Ilmastonmuutos on ensisijainen uhka nyt noin 30 uhanalaiselle lajille, tulevaisuudessa määrä moninkertaistuu.

Itämeri lämpenee ja makeutuu, lajien elinolot muuttuvat

Itämeren pohjanläheiset vesikerrokset ovat lämmenneet 0,75–2,9 astetta 1960-luvulta nykypäivään. Samalla pintaveden suolapitoisuus on vähentynyt. Lämpeneminen on ollut erityisen voimakasta vuoden 1993 jälkeen. Muutosten arvioidaan jatkuvan, ja ne vaikuttavat meriluontoon. Eliöyhteisöjen rakenne ja muun muassa kalojen elinolot muuttuvat. Merenpohjan happikato voi voimistua, samoin sinilevien massat.

Kuva
Pinnan suolaisuuden ja pohjan lämpötilan muutokset 1960-2020.
© Suomen ympäristökeskus

Jääpeite vähenee, vesiluonto on uuden edessä

Itämeren talvijää on kutistunut erityisesti 1990-luvulta lähtien. Kehitys jatkuu ja voimistuu. Sekä meri että sisävedet ovat myös entistä lyhyemmän aikaa jäässä; järvien jäänlähtö on aikaistunut noin kaksi viikkoa. Muutos koettelee vesien ekosysteemejä. Moni laji, norpasta mikroskooppisiin eliöihin, on riippuvainen jäästä. Merijää luokitellaan Suomessa uhanalaiseksi luontotyypiksi.

Kuva
Kuvaaja Tornionjoen jään lähdön ajankohdasta vuosina 1693-2021.
Pitkä aikasarja vuodesta 1693 osoittaa, että Tornionjoen jäänlähtö on aikaistunut. Vuotuiset vaihtelut ovat suuria, mutta suora kertoo kehityksen suunnan ja vauhdin koko havaintojaksolta.  © Suomen ympäristökeskus

Lumi hupenee, arktisten kasvi- ja eläinlajien tilanne vaikeutuu

Lumipeitteen enimmäispaksuus on vähentynyt Etelä- ja Länsi-Suomessa 50 viime vuoden aikana: keskimäärin 2–4 senttimetriä vuosikymmentä kohti. Pohjois-Suomessa lumen syvyydessä ei ole tapahtunut selvää muutosta. Lumipeitteinen aika on lyhentynyt kaikkialla Suomessa. Yleiskuva on, että talvet ovat siirtyneet 300 kilometriä pohjoisemmaksi. Arktisille lajeille lumipeitteen väheneminen voi olla jopa suurempi uhka kuin lämpötilan nousu.

Talvet muuttuvat sateisemmiksi, vesistökuormitus kasvaa

Lumisateen osuus vuosisadannasta on Suomessa 30–35 prosenttia, koko maapallolla noin viisi prosenttia. Ilmastonmuutoksen myötä talvisateet lisääntyvät ja suurempi osa sateesta tulee vetenä. Paljaaseen maahan lankeava sade lisää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin. Muutos ei vielä erotu Itämereen laskevien jokien vuotuisissa ainevirtaamissa, sillä jokien kuljettamat ainemäärät vaihtelevat paljon vuoden sääolojen mukaan.

Kesäisin kuivuutta – yleistyvät rankkasateet eivät tuo helpotusta

Eri puolilla Suomea on viime vuosina koettu sekä kuivuusjaksoja että rankkasateita. Ne ovat silti edelleen niin harvinaisia ja satunnaisia, etteivät ne nouse esiin valtakunnallisissa säätilastoissa. Ilmastomallit osoittavat, että sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Kuivuus vaivaa yhä useammin, eivätkä rankkasateet korjaa tilannetta, sillä niiden tuoma vesi virtaa enimmäkseen pois pitkin maanpintaa. Varsinkin talvimyrskyt saattavat yleistyä.

Pohjavesiolot muuttuvat, pohjaveden saatavuus ja laatu voivat paikoin heiketä

Sääolot ja vuodenkierto näkyvät pohjavedessä: sen pinnankorkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan – eri tavoin eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy vaihtelurytmien muutoksina. Kuivuus- ja sadejaksot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa myös poikkeuksellisia pohjaveden pinnankorkeuksia. Tämä voi heikentää pohjaveden laatua.

Kuva
Karttakuvat pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluvyöhykkeistä vuosina 1985 ja 2003.
Ilmastonmuutos on siirtänyt pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluvyöhykkeitä kohti pohjoista. © Suomen ympäristökeskus.

Tulvien riski kasvaa monesta syystä

Talvien lauhtuminen ja lisääntyvät talvisateet kasvattavat jo nyt talvista tulvariskiä Etelä- ja Keski-Suomen vesistöjen varsilla. Kevättulvat voivat siellä toisaalta lieventyä, mutta Lapissa voimistua. Merenpinnan nousu alkaa vaikuttaa vasta vuosisadan lopulla, mutta lisääntyvät myrskyt uhkaavat jo sitä ennen nostaa merivesitulvia rannikoille. Rankkasateet kasvattavat hulevesitulvien riskiä. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen lisäävät haavoittuvuutta tulville.

Ilmastonmuutos vaatii nopeaa toimintaa
Lue lisää
Päästöjen kompensointi
Lue lisää

Lue lisää ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutokseen varaudutaan eri aloilla

Ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan laajasti huomioon eri elinkeinoissa ja yhteiskunnan aloilla, kuten maankäytön suunnittelussa ja tulvariskien hallinnassa. Euroopan unioni edellyttää jäsenmailta sopeutumissuunnitelmaa. Suomen kansallinen sopeutumissuunnitelma tarkastelee Suomeen kohdistuvia ilmastoriskejä, yhteiskunnan sopeutumiskykyä sekä eri sopeutumiskeinoja.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Tutustu myös

Ilmasto-opas
Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta.
Siirry
Ilmastopaneeli
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.
Siirry