Ilman epäpuhtaudet Suomessa

Suomessa ilmanlaatu on keskimäärin hyvä ja ilman epäpuhtauksien paikalliset vaikutukset vähäisiä. Hankalissa sääolosuhteissa talvisin ja keväisin pitoisuudet kaupungeissa voivat kuitenkin kohota samalle tasolle kuin vastaavankokoisissa Keski-Euroopan kaupungeissa.

New York Cityn horisontti, kuva SYKE/Timo Assmuth
© Kuva: SYKE/Timo Assmuth

Ilmansuojelun ansiosta ilmanlaatu on parantunut merkittävästi Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Päästöjä ilmaan tulee edelleen energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä etenkin kaupunkialueilla. Kaukokulkeutumina tulee epäpuhtauksia myös muualta maailmasta Suomeen, esimerkiksi metsäpalojen savua.

Ilman epäpuhtauksien maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat ilmastonmuutoksen voimistuminen, yläilmakehän otsonikato ja ympäristön kemikalisoituminen. Alueellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Päästöistä on haittaa myös ihmisen terveydelle ja lähiympäristölle, esimerkiksi katupölystä ja autojen pakokaasuista oirehtivat helpoiten ihmiset, joilla on hengitystiesairauksia.

Ilmanlaatua seurataan kymmenissä mittauspisteissä eri puolilla Suomea. Kuntien, teollisuuden ja Ilmatieteen laitoksen tuottama reaaliaikainen tieto löytyy verkosta Ilmanlaatuportaalista.

SYKE vastaa ilman epäpuhtauksien raportoinnista. Tietoja päästöistä ja laskentamenetelmistä sekä aihepiiriin liittyvästä tutkimus- ja asiantuntijatyöstä löytyy SYKEn verkkosivuilta.

 

Julkaistu 29.6.2016 klo 15.32, päivitetty 29.6.2016 klo 15.41