Hyppää sisältöön

Lumipeitteen kansalaishavainnointi

Olemme rakentamassa koko Suomen kattavaa kansalaishavainnointijärjestelmää. Nyt sinulla on mahdollisuus tuottaa arvokasta tietoa ympäristömme tilasta ja täydentää nykyistä virallista mittausverkostoa, joka on paikoin ajallisesti ja paikallisesti melko harva. Mene osoitteeseen www.kansalaishavainnot.fi/talviseuranta. Käynnistä havaintolähetti ja täytä tekemäsi havainnot.

Ensilumen päivä, lumen peittoala ja lumenpinnan laatu

Ensilumi Siikanevalla, kuva Terhi Asumaniemi YHAn kuvapankki
© Terhi Asumaniemi YHAn kuvapankki

Ensilumen päivän sekä lumen peittoalatiedon avulla saamme tärkeää tietoa maamme alueellisista eroista sekä vuosien välisistä vaihteluista mm. ilmastonmuutostutkimuksen käyttöön. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta (kesäaikaan yhdeksältä) säähavaintoasemalla havaitaan maassa vähintään yhden senttimetrin lumikerros. Ensimmäiset lumisateet satelevat tunturien huipuille jo varhain, tavallisesti elo-syyskuussa. Etelä-Suomessakin varhaisin lumisade on saatu jo syyskuussa, mutta keskimäärin kuitenkin vasta marraskuussa. Pysyvä lumipeite saapuu Pohjois-Suomeen keskimäärin lokakuussa ja Etelä-Suomeen joulukuussa ja sulaa etelässä tyypillisesti huhtikuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Lumipeitteellä on tärkeä rooli ilmaston kannalta sillä se eristää maanpinnan kaasujen vapautumista ilmaan ja heijastaa säteilyä.

Lumen peitto-alan sekä lumen pinnan laadun havainnot antavat myös tärkeää tietoa kaukokartoitustutkimuksen käyttöön. Satelliittiaineistot tarjoavat sekä alueellisesti että ajallisesti moninkertaisen määrän tietoa pistemäisiin maastomittauksiin verrattuna ja sen vuoksi ovat tärkeitä ilmasto- sekä vesistömallien tarkkuuden kannalta. Maastomittauksilla on kuitenkin erittäin tärkeä rooli kaukokartoitusalgoritmien kehityksessä sekä laadun varmennuksessa. Erityisesti lumipeitteen muodostumisen ja sulamisen aikana tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Lumipeitteen pinnan laatu, mm. karkeus ja kosteus, vaikuttaa sähkömagneettisen säteilyn heijastusominaisuuksiin ja on siksi tärkeä lisätieto lumipeitteestä.

Tehdessäsi lumen peittoalahavaintoa kartoita silmämääräisesti lumen peittämä ala koko ympärilläsi olevalta alueelta pyörähtämällä itsesi ympäri. Alueen tulee olla lumen peittämän alan suhteen luonnollisessa tilassa eikä sisältää esimerkiksi aurattuja teitä. Voit myös ottaa kuvan havainnostasi. Kuvan olisi hyvä olla mahdollisimman paljon aluetta edustava. Huom. tehdessäsi havainnon useita kertoja talven aikana likimain samasta paikasta saamme arvokasta lisätietoa lumipeitteen kehityksestä ja muutoksista.

Kysely

Lumen syvyys ja lumikuorma eli lumen vesiarvo

Luminen kevätpäivä, kuva Pirjo Ferin YHAn kuvapankki
© Pirjo Ferin YHAn kuvapankki

Lumen syvyyden avulla saamme tärkeää tietoa maamme alueellisista eroista sekä vuosien välisistä vaihteluista mm. ilmastonmuutostutkimuksen käyttöön. Varhaisimmat pysyvän lumipeitteen ajankohdat ovat sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa jo syyskuussa kun taas myöhäisin aika Etelä-Suomessa on vasta tammikuussa ja Pohjois-Suomessa joulukuussa. Lumen maksimisyvyys vaihtelee vuosittain Pohjoisessa 50–120 cm välillä. Helsingissä vaihteluväli on 20–110 cm.

Täytettyäsi Talviseuranta – lomakkeeseen lumen painon ja näytelieriön halkaisijan, näet lumikuorman eli lumen vesiarvon mittauspaikallasi. Tätä tietoa käytetään mm. kattojen lumikuormien arviointiin. Katoille kertyvä runsas lumi saattaa vaurioittaa kiinteistöjen kattorakenteita ja aiheuttaa jopa rakenteiden sortumia. Vaaratilanteita on sattunut erityisesti runsaslumisina talvina ja kattopinta-alaltaan suurissa rakennuksissa, kuten erilaisissa halleissa. Tavalliset omakotitalot ja rivitalot eivät kokemuksen mukaan kuulu riskialttiisiin kohteisiin.

Lumen vesiarvo kertoo kuinka monen millimetrin kerros syntyisi vettä jos lumikerros sulaisi. Samalla lumen vesiarvo kertoo lumikuorman, eli kuinka paljon lumi painaa kiloina neliömetriä kohti. Lumen vetisyys vaihtelee ja lumen tiheyden muutokset vaikuttavat painoon merkittävästi. Kevyimmillään vastasatanut 10 senttimetriä paksu kuiva puuterilumi voi sulaessaan muodostaa 5 mm vesikerroksen. Yhtä syvä, mutta kostea lumikerros voi sulaessaan muodostaa 3–4 cm vesipatjan. Lumen vesiarvon havaintoja tarvitaan muun muassa vesistöennusteissä (tulvaennusteet), kattojen lumikuormien arvioinnissa, säännöstelyn suunnittelussa sekä muussa tiedottamisessa.

Ohjeet lumen syyvyyden ja lumikuorman havaintojen tekoon

  • Valitse itsellesi sopivalta alueelta koskematon luminen kohta. Ihanteellisin vaihtoehto olisi valita noin 40 metriä pitkä suora linja, joka pysyy valitun maastotyypin sisällä ja jossa lumipeite olisi mahdollisimman tasainen. Lumen syvyys mitataan linjaa pitkin 10 metrin välein, eli linjalla tehdään viisi lumen syvyysmittausta. Lisäksi linjalla tehdään kaksi lumen punnitusta. Mittauksen voi kuitenkin suorittaa myös pistemäisesti ja kyselyssä on mahdollista jättää kohtia täyttämättä.
  • Ilmoita mittaamasi lumen syvyydet 1–5 havaintopaikalta. Lumen syvyyden mittaamiseen tarvitset mittakepin tai muun suoran kepin jonka merkitset ja mittaat mittanauhalla. Mittaus suoritetaan maanpinnasta kohtisuoraan ylöspäin lumen ylärajaan asti. Varo mittaamasta kiven, kannon, kuopan tms. kohdalta, jotta lumen syvyys olisi mahdollisimman paljon aluetta edustava. Jos lumipeite lepää kasvillisuuden varassa, olisi hyvä kaivaa lumeen kuoppa, josta näkisi lumen alareunan, ja mitata lumipeitteen paksuus tästä ylöspäin.
  • Ilmoita mittaamasi lumen painot 1–2 havaintopaikalta. Lumen painon mittaamiseen tarvitset muoviputken, mittakepin, lapion, muovipussin ja puntarin.
  1. Mittaa muoviputken aukon halkaisija niin, että mittaat putken sisäpintojen välisen pisimmän etäisyyden ja merkitse luku ilmoituslomakkeeseen.
  2. Mittaa lumikerroksen syvyys siltä paikalta josta suoritat lumipunnituksen.
  3. Työnnä putki pystysuorassa koskemattomaan hankeen ja lapioi lumi pois putken edestä, jotta saat työnnettyä lapion maanpinnan ja putken väliin.
  4. Nosta putkessa oleva lumi lapiolla auttaen. Varo ettei lumi putoa pois putkesta.
  5. Kaada kaikki putkessa oleva lumi muovipussiin.
  6. Punnitse muovipussissa oleva lumi mahdollisimman tarkalla vaa’alla ja kirjoita paino ylös.
  • Huom. Tehdessäsi havainnon useita kertoja talven aikana likimain samasta paikasta saamme arvokasta lisätietoa lumipeitteen kehityksestä ja muutoksista. Peräkkäisillä havaintokerroilla mittaukset on hyvä suorittaa kuitenkin niin, että mittaus tehdään aina koskemattomasta kohdasta eli ei täsmälleen samasta kohdasta kuin aiemmat mittaukset.

Kysely

Julkaistu 13.9.2016 klo 14.30, päivitetty 13.2.2017 klo 13.47