Tulvii Pohjanmaa

RSS
28.5.2015 Timo Ryyppö
Timo Ryyppö 175px
Kirjoittaja työskentelee Ilmatieteen laitoksella Sodankylän kansallisessa satelliittidatakeskuksessa ja on Envibasen satelliittidatakeskus -osahankkeen vetäjä.

Otsikon sanoilla lauloi Janne Tulkki jo vuonna 1999 ja samaa aihetta käsitellään tässä blogikirjoituksessa.

Olen useaan otteeseen sekä työssäni että vapaa-ajallani törmännyt ajatteluun, että näin tehdään kun on aina tehty. Joskus tällainen ajattelu on ihan hyvä mutta usein pitäisi yrittää myös ajatella ns. out-of-the-box ja hyödyntää uudempia innovaatioita ja teknologioita.

Perinteisesti tulvia on kartoitettu lentokoneesta käsin. Menetelmässä sinänsä ei ole mitään vikaa ja tulokset ovat hyviä mutta (aina kaikessa on mutta) voisiko asiat tehdä tehokkaammin?

Maata kiertää satoja erilaisia satelliitteja, joista osaa on mahdollista käyttää tulvien havainnointiin. Ilmatieteen laitoksella Sodankylässä vastaanotetaan mittaustuloksia italialaisesta COSMO SkyMed –tutkasatelliittisarjasta, joiden mittaukset sopivat tähän tarkoitukseen kuin nenä päähän. Jo kolmatta vuotta muun muassa Pohjanmaan ja Kittilän perinteisiä kevättulvia on monitoroitu ja analysoitu satelliittimittauksia hyödyntäen.

Ja miksi satelliiteilla? 

  1. Satelliitti ei välitä säästä. Tutkasatelliitit ns. näkevät pilvien läpi, niitä ei haittaa sade ja tuuli ja ne eivät välitä onko pimeää vai paistaako aurinko. Kaikki edellä mainitut taas haittaavat lentokonehavainnointia, joka on hyvin sääherkkää. Huono sään vuoksi lentokonehavainnot voivat viivästyä jopa päiviä, jolloin tulvahuippu jää kuvaamatta.
  2. Satelliitti on nopea. Satelliittimittausten puolesta puhuu myös aika. Lentokonehavaintojen oikaisu ja tulkinta kestää useita päiviä. Aamulla satelliitista kuvattu alue on jo ennen puolta päivää analysoitu ja viranomaisten käytössä.
  3. Satelliitti on halpa. Viimeiseksi vertailukohdaksi säästetään se nykymaailman tärkein asia eli raha. Lentokoneen käyttö maksaa kymmeniä tuhansia euroja. COSMO SkyMed –satelliittikuva töineen joitakin tuhansia riippuen käytetystä tarkkuudesta ja alueen laajuudesta. Vieläkin halvemmalla voidaan päästä, kun eurooppalaisen Sentinel-1 –satelliitin ilmaiseksi saatavaa mittausaineistoa päästään hyödyntämään toivottavasti jo ensi keväänä. Tällöin kulut tippunevat satoihin euroihin, millä katetaan tulvaoperaattoreiden työkulut.

Lakimuutosten myötä valtio ei enää maksa korvauksia tulvavesien alle jääneistä asunnoista, vaan asukkaiden odotetaan ottavan itselleen vakuutuksen. Eikö olisikin kätevää, jos asukas voisi tarpeen tullen hakea korvausta suoraan vakuutusyhtiöltä kertomalla, että tontillani tulva oli laajimmillaan toukokuun viides päivä ja silloin vettä oli yhteensä 12 543 litraa ja saisi tämän mukaan korvauksen suoraan ennalta määrätyn taulukon mukaan?

Kyllä, luit oikein. Satelliittien avulla voidaan laskea tulvan laajuuden lisäksi myös veden määrä litroina.

Aika siistiä, vai mitä?

Pudasjärvi tulva-alue
Kuva: Pudasjärven (vasen yläkulma) ja Jongunjärven tulva-alueet 17.5.2015. © Kuva: Timo Ryyppö / Ilmatieteen laitos
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.