Hyppää sisältöön

Palsat sulavat

RSS
31.8.2017 Saku Anttila
Saku Anttila 172px
Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana ja hankepäällikkönä SYKEssä. Saku on taustaltaan ympäristöekologi ja on kiinnostunut siitä, miten erilaista ympäristötietoa voitaisiin paremmin hyödyntää.

Palsasuot ovat aapasoilla kasvavia turvekumpuja, joilla on vuodesta toiseen säilyvä routaydin. Palsojen paksu turvekerros eristää lämpöä kesäisin ja talvisin tuulen pyyhkiessä lumen kummun päältä, turve johtaa pakkasen palsan sisuksiin ja kasvattaa sitä. Palsoja syntyy alueille, joilla vuoden keskilämpötila on alle -1 C astetta. Perinteisesti turvekummut ovat pohjoisessa toimineet maamerkkeinä ja vinkanneet myös hyvän hillapaikan suuntaan.

Ympäristöministeriöllä, Saamelaisalueen koulutuskeskuksella, Saamelaiskäräjillä ja SYKEllä on meneillään Ulkoministeriön rahoittama AHA-hanke, jossa kehitämme yhteistyötä arktisen alueen toimijoiden kanssa ja testaamme ympäristön paikallishavainnointia pohjoisilla alueilla. SYKEn päätehtävä on tarjota alusta havaintojen tekemiseen, kun taas tarpeet ja aloitteet erilaisille havainnoille tulevat pohjoisilta toimijoilta.

Yksi hankkeessa toteutettu aloite lähti liikkeelle Janne Näkkäläjärveltä Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Taustalla oli huoli palsojen sulamisesta. Yhtenä osana arktisen ympäristön paikallishavainnointia toteutimme uuden havaintolähetin, jolla voi merkitä palsan sijainnin, kertoa niiden kunnosta ja tallentaa kuvia kännykän avulla. Lähetti pohjautuu SYKEn uuteen kansalaishavaintojärjestelmään, josta lisää tietoa Envibase-hankkeen sivuilla.

Kävimme hankekumppaneiden kanssa testaamassa uutta lähettiä elokuun alussa. Huoli todentui ainakin Pöyrisjärven alueella, sillä valtaosa alueen nykyisistä palsakummuista olivat enemmän tai vähemmän romahtaneita, sisälsivät railoja ja niitä ympäröi lätäköiden joukko. Alueilla, joilla vuoden keskilämpötila nousee yli kriittisen rajan, palsojen sulamista ei voi estää. Asian havainnointi ja tiedon jakaminen kertovat kuitenkin sekä muutoksesta että auttavat sopeutumaan siihen.

Muita paikallisten esiin nostamia havaintoja ovat olleet esimerkiksi muutokset linnustossa, pusikoitumisen lisääntyminen tunturivyöhykkeellä, muutokset tuulen pääsuunnissa, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja talven lyhentyminen. Näillä kaikilla on vaikutuksia elämiseen pohjoisessa ja sopeutuminen niihin on monelle arkipäivää.

Pohjoinen ympäristö muuttuu nopeasti. Usein nostetaan esiin yleistys, että ilmaston lämpeneminen on pohjoisilla alueilla kaksinkertaista maapallon keskimääräiseen verrattuna. Keskustelimme tästä palsojen havainnointireissulla. Ilmaston lämpeneminen on vain yksi muutosta ajava voima esimerkiksi eri maankäyttötarpeiden, turismin ja kaivostoiminnan ohella. Viesti etelään olikin, että pohjoisen ympäristön muutosta tutkittaessa taustalla olevia syitä on hyvä tarkastella useammalta kannalta.

Palsasuo, kuvaaja Saku Anttila
Mika Aromäki SAKK:sta testaamassa uutta palsalähettiä palsakummulla Pöyrisvuoman suoalueella.
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.