Paljonko ympäristötiedosta kannattaa maksaa?

RSS
5.3.2015 Juhani Kettunen

KettunenTällä hetkellä pohditaan kuumeisesti sitä, kuinka paljon ympäristön seurantatiedosta kannattaa maksaa. Seurantatuotannon kustannuksia pidetäänkin liian korkeina, kun niitä kerran halutaan leikata. Seurannatkin ovat astuneet markkinatalouden aikaan.

Mikä sitten on tietyn seurantadatan tai seurannassa saadun tiedon arvo? Viestintätutkijoiden mukaan yksi lähestymistapa olisi määritellä seurantatiedon arvo kontekstuaalisesti eli sen asiayhteyden mukaan, missä tieto on. Tällöin arvokasta on sellainen seurantatieto, jota käytetään esimerkiksi päätöksentekoon tai jonkun ympäristöongelman ratkaisuun. Tiedolla ei ole arvoa ennen kuin joku käyttää sitä.

On todennäköistä, että joudumme entistä useammin tilanteeseen, jossa käymme kauppaa ympäristödatalla, ympäristöinformaatiolla tai ympäristötiedolla. Tällöin on hyvä tuntea erilaiset ympäristöinformaation mittaamistavat. Teoksessaan Value-added processes in information systemsR.S.Taylor esittelee ainakin kolme tapaa määritellä informaation arvoa. Ne ovat 1) vaihtoarvo (exchange value), 2) käyttöarvo (use value) ja 3) käytön vaikutuksen (outcome) määrittelemä arvo.

Vaihtoarvo syntyy siitä, että informaatio vaihdetaan johonkin muuhun, vaikkapa rahaan. Käyttöarvo määräytyy siten, että käyttäjä arvioi informaation arvon pyrkimällä ennakoimaan sen potentiaalisen käyttökelpoisuuden. Tällöin käyttäjä suhteuttaa ympäristöinformaation esimerkiksi ongelmanratkaisuun ja apumittana voidaan käyttää epävarmuutta. Käytön vaikutus saadaan vasta tilanteessa, kun todetaan, että informaatio on arvokasta siinä käytössä, jota varten se on hankittu.

Yksi tällainen tiedon arvon määrittelevä toiminto voisi olla vesienhoitotyö. Suomessa vesien hoitoon käytetään vuosittain 1,7 miljardia euroa. Jos kerättävä seurantatieto auttaisi tekemään 5 prosenttia parempia vesienhoitopäätöksiä, voisi sen arvoksi määritellä vähintään 85 miljoonaa euroa. Jos vastaavan tiedon saisi jostain halvemmalla, tekisi tiedonostaja hyvät kaupat.

Lisää asiaa, keskustelua ja pohdintaa seurantatiedon arvosta luvassa "Seurantatiedon arvo syntyy käytöstä" -seminaarissa ma 9.3. klo 9-16. Ilmoittautuminen täältä.

Tervetuloa mukaan!

Juhani Kettunen on MONITOR 2020 ohjelmajohtaja Suomen ympäristökeskuksessa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.