Kustannuksia ja hyötyjä

RSS
27.10.2016 Saku Anttila
Saku Anttila SYKE

Kehityshankkeissa tavoitteena on muuttaa nykyistä tilannetta kohti tavoitetta rahoittajan suomin voimavaroin. Muutoksesta odotetaan syntyvän hyötyjä. Onnistuneen hankkeen hyödyistä osaa voidaan mitata rahassa, osaa ei. Osa syntyy nopeasti, kun taas osa realisoituu vasta vähitellen tulevien vuosien aikana. Nykyisin hyötyjä halutaan mitata entistä tarkemmin myös varsinaisen hanke-ajan jälkeen.

Envibase-hanke on hiljalleen kääntymässä viimeiselle vuodelleen. Hankkeessa on käynnistetty kansallinen satelliittidatakeskus, Lajitietokeskus, ympäristön seurannan tueksi on kehitetty kansalaishavaintomenetelmiä ja paikkatieto- ja kaukokartoitusinfrastruktuuria sekä tutkimustiedon hallintaan ja uusiokäyttöä on mahdollistettu. Teknisen kehityksen osalta olemme pääosin aikataulussa ja monia jo käyttöönotettuja työvälineitä on vielä vuosi aikaa hankerahoituksella parantaa. Suurimmat haasteet viimeiselle vuodelle liittyvät kehitettyjen menetelmien mahdollisimman laajaan käyttöönottoon ja näihin liittyvään yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden välillä. Näiden kautta realisoituvat myös hankkeen hyödyt.

Hyötyjen ryhmittelyä

Hyötyjen mittaaminen on monessa julkishallinnon hankkeessa haastavaa. Kehitystyön hyödyt realisoituvat usein vasta asteittain tulevina vuosina ja siksi arviointi on osin spekulatiivista. Ennen (tai ilman) hankeajan jälkeistä seurantaa on liiankin helppo kirjata esimerkiksi uuden palvelun säästävän oletettujen käyttäjien työaikaa vaikkapa päivällä vuodessa ja kuitata tehdylle työlle näin monesti yliampuvat hyödyt. Arviointien haastetta lisäävät myös päällekkäisyydet kehityskustannuksissa ja ansioissa hyötyjen syntymisestä. Kehitystyö liittyy usein laajan kokonaisuuteen ja tietyn hankkeen osuutta ansioissa voi vain valistuneesti arvioida.

Envibase-hankkeessa lähestyimme asiaa määrittelemällä ensin ryhmät, joiden alle perustelemme eri työkokonaisuuksien hyötyjä tarkemmin. Euroissa mitattaviin ryhmiin kuuluvat kehittyneet prosessit, tiedon saannin helpottuminen, uudet ja tiettyyn tarpeeseen vastaavat palvelut, kehittyneen infrastruktuurin mahdollistama hankerahoitus ja yhteistyön parantuminen eri toimijoiden kanssa. Oma kokonaisuutensa on myös laadulliset hyödyt, joita ei ole järkevää arvioida euroissa. Eri kehityskokonaisuuksista syntyy siis hyötyjä useammassa ryhmässä, joita pyrimme arvioimaan niin hyvin kuin mahdollista.

Kustannushyötyanalyysin ei voi aina sanoa työnä olevan hauskimmasta päästä. Excelien pyörittäminen ja työn väkisin osin spekulatiivinen luonne välillä tuskastuttavat. Toisaalta näiden asioiden miettiminen hankkeen aikana tukee kehitystyötä. Ne pakottavat miettimään onko tehty oikeita asioita ja havainnot auttavat jäljellä olevan työn suunnittelua.

Kuinka hankkeessamme sitten näyttää käyvän?

Tämän hetken arvion mukaan saavutamme hyötytavoitteen. Laji.fi ja kansallinen satelliittidatakeskus tuovat ympäristö- ja lajitiedon hallintaan keskitettyjä ratkaisuja ja niiden odotetaan tuottavan hyötyjä jopa kansallisella tasolla. Näiden täysimääräiseksi saavuttamiseksi on tosin tehtävä vielä paljon töitä. Kansalaishavainnoille on luotu nykyaikainen tekninen perusta erilaisten kyselyiden nopeaan tekemiseen ja tiedon uudelleen käyttöön. Kehitystyö on osaltaan ajanut yhteistyötä eteenpäin esimerkiksi LYNET-laitosten kesken. Tutkimustiedon hallintaan on SYKEen tuotu nykyään monissa hankehauissa edellytyksenä olevia työvälineitä. Myös datan räjähdysmäisen kasvun hallintaan ja tiedon jakamiseen liittyvät taustajärjestelmät ovat elinehto digitaalisuuden kelkassa pysymiselle. Monelta osin hankkeemme hyödyt muodostuvat siitä, että teknisiä työvälineitä on osaltaan päivitetty nykyaikaiseksi. Tämä nopeuttaa ympäristötiedon saantia ja antaa muillekin mahdollisuuden hyödyntää kerättyä tietoa. Ainakin hankkeen tukeva vaikutus uuteen kehitystyöhön ja rahoitukseen on alkanut jo näkyä.

Nyt jonkin aikaa kustannushyöty -aiheen parissa puuhattuani voin lohduttaa muita aiheen kanssa aloittavia, ettei se niin kauheaa ole. On totta, että laskentamallien pyörittäminen ja erilaisten ’J-käyrien’ tekeminen (kuva, jolla osoitetaan päihittävän panostukset tulevien vuosien aikana) on puhtaasti teknistä puurtamista. Kustannushyötyanalyysin haaste on siinä, kuinka miten hyödyt eurojen takana perustellaan ja lopulta mitataan. Tätä kautta monen karttama aihe saattaa yllättäen nousta jopa työtä motivoivaksi tekijäksi.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.