Kuka käyttää avointa ympäristötietoa?

RSS
19.4.2018 Kaisu Harju ja Päivi Korhonen

SYKE tarjoaa avointa ympäristötietoa Avoin tieto -palvelussa. Avoimet aineistomme ovat käytettävissä mm. rajapintapalveluina, paikkatieto- ja satelliittikuva-aineistoina sekä ympäristötietojärjestelmiin tallennettuina tietoina.

Keräsimme tietoa palvelun käyttäjäryhmistä ja käyttökohteista lyhyen kyselyn avulla vuoden 2017 lopulla. Vajaassa kolmessa viikossa saimme kyselyyn yli 250 vastausta.

Datan avaajaa motivoi ajatus siitä, että tiedon arvo kasvaa käytössä. Innovatiivisissa käsissä avoimesta datasta voi syntyä jotain ihan uutta - jotain mitä aineistoja kerätessä ei ole osattu kuvitellakaan. Tiedontuottajana meitä SYKEssä kiinnostaa tietää, kuka avoimia ympäristötietoja käyttää ja millaisiin käyttötarkoituksiin tiedot päätyvät.

SYKEn Avoin tieto –palvelun käyttäjille suunnattu kysely antoi meille uutta tietoa avoimen ympäristötiedon käyttäjistä ja käyttökohteista. Ylivoimaisesti suurimmaksi käyttäjäryhmäksi osoittautuivat yritykset, joiden osuus kyselyyn vastanneista oli yhteensä 43 %. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli 23 % ja suuria, yli 250 työntekijän yrityksiä, oli 20 % vastaajista. Yritysten yleisimmät toimialat olivat konsultointi ja kiinteistöala, vesi ja luonnonvarat sekä rakentaminen ja maankäyttö. Dataa tai palveluita haettiin eniten ympäristöalan konsultointi- ja suunnittelutehtäviin sekä erilaisiin selvityksiin ja kartoituksiin. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset etsivät aineistoja myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Avoin tieto –palvelun käyttäjäryhmät
Avoin tieto –palvelun käyttäjäryhmät

Kansalaisille suunnattua sisältöä on viime vuosina lisätty julkaisemalla mm. uusia karttapalveluita, joiden avulla ympäristötietoja voidaan visualisoida ja esittää havainnollisessa muodossa. Silti yksityishenkilöiden suuri osuus, peräti 20 % vastaajista, oli meille yllätys. Avoimen ympäristötiedon on aiemmin oletettu palvelevan ennen kaikkea asiantuntijoita julkisen hallinnon organisaatioissa ja yrityksissä.

Vastausten perusteella yksityishenkilöt etsivät tietoa etenkin vapaa-ajan suunnittelua varten. Myös tieto ympäristön laadusta kiinnosti. Lisäksi dataa haettiin oman lähiympäristön asioihin vaikuttamiseen, kuten asukaskannanottojen tueksi ja päätöksentekoon vaikuttamista varten. Yksityishenkilöt etsivät tietoa myös ympäristöalan opintoja varten.

Julkishallinnon organisaatioista kunnat osoittautuivat hyvin aktiivisiksi avoimen ympäristötiedon käyttäjiksi. Tiedon tärkeimmiksi käyttökohteiksi tunnistettiin lainsäädäntöön perustuvat kunnalliset päätökset, strategian luonti ja kaavoitus sekä lupien käsittely. Vastausten perusteella näyttäisi, että paikallishallinto on löytänyt hyvin käyttöönsä SYKEn aineistot ja hyödyntää niitä monipuolisesti suunnittelun ja päätöksenteon tukena sekä erilaisten selvitysten ja lausuntojen laatimiseen.

Yliopistot ja oppilaitokset ovat perinteisesti olleet tärkeä ympäristötiedon käyttäjäryhmä, jonka kanssa on jo pitkään tehty yhteistyötä. Vastaajista noin 10 % edusti tätä ryhmää ja ryhmän sisällä aineistot päätyivät ennen kaikkea tutkimuskäyttöön, mutta myös opetusmateriaalien laatimiseen. SYKEn aineistoja käytetään paljon myös gradujen ja muiden lopputöiden tekemisessä.

Mitä tietoa tai palvelua etsit SYKEn sivulta
Mitä tietoa tai palvelua etsit SYKEn sivulta? Avovastausten perusteella tehty yhteenveto osoittaa, että pohja- ja pintavesien tiedot sekä suojellut alueet olivat yleisimmin etsittyjä aineistoja.

Tietoa haettiin eniten karttamuotoisena, joko paikkatietoaineistona tai karttapalvelusta katseltavaksi. Näiden lisäksi vastaajat ilmoittivat tietolähteiksi Hertta-tietojärjestelmät, suorat rajapinnat ja satelliittihavainnot. Suurimmalla osalla vastaajista oli mielessä selvästi rajattu kysymys, johon he hakivat vastausta. Peräti puolet vastaajista ilmoitti kiinnostuksen kohteekseen pohja- ja/tai pintavedet. Haettavien tietojen kirjo oli kuitenkin laaja, virtaamista rakennettuun ympäristöön ja suojelluista alueista jäätilanteeseen. Tämä vastaa hyvin SYKEn avoimen tiedon tarjontaa, jossa vesiteemat korostuvat, mutta toisaalta ympäristöön liittyvät aihepiirit ovat monipuolisesti edustettuina.

Avoin tieto –palvelun käyttäjäkysely osoitti, että jo melko yksinkertaisella ja lyhyellä kyselyllä voidaan saada arvokasta lisätietoa käyttäjistä. Vastausten määrä, yli 250 vajaan kolmen viikon aikana, yllätti meidät positiivisesti. Vastausaktiivisuus osaltaan kertoo, että avoin ympäristötieto kiinnostaa ja käyttäjät ovat myös valmiita antamaan panoksensa aineistojemme ja palveluidemme kehittämiseen. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita aktiivisuudesta, sekä positiivisen että rakentavan palautteen antamisesta!

Kaisu Harju ja Päivi Korhonen
Kirjoittajat Kaisu Harju (vasemmalla) ja Päivi Korhonen.
Kommentit (1 kommenttia)
Marko Järvinen
20.4.2018
klo 14.08
Mielenkiintoinen tarkastelu, kiitos!