Havaintoja kannattaa tehdä koska se on hauskaa ja jännittävää

RSS
23.3.2015 Matti Lindholm

– Näkyy... Näkyy... Näkyy... Nyt ei näy,

kuuluu heleä ääni, kun 6-vuotias laskee näkösyvyyslevyä järveen. Tulos on 5,9 metriä. Se on melko paljon, mutta varmasti paikkaansa pitävä. Järvi on karu ja kirkasvetinen, tyttäreni tarkka.

Samalla kun näppäilen lukeman havaintopaikkaamme Järvi–Meriwikissä, kerron että monissa Suomen sameissa vesissä näkösyvyys voi olla vain muutamia kymmeniä senttejä. Suomenennätykseksi muistelen 12 metriä. Lapsi ilmoittaa, että meidän järvi on joka tapauksessa paras.

Sinulle tullaan perustelemaan vielä moneen otteeseen, kuinka tärkeitä tavallisten kansalaisten tekemät havainnot ovat. Niillä voidaan täydentää viranomaisten mittauksia, kalibroida satelliittihavaintoja ja varmentaa mallien laskelmia. Joka niemeen ja notkelmaan on turha lähettää näytteenottajaa mittalaitteineen, jos siellä on jo mökkeilijä ja älypuhelin.

En silti vaivaa mieltäni yhteisellä hyvällä tai säästyneillä veroeuroilla, kun katson mittaustuloksemme piirtyvän havaintopaikan kuvaajaan. Mietin miltä minusta tuntuu sitten, jos käppyrä kuukauden, vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua osoittaa selvästi ylös- tai alaspäin? Onko järvemme näkösyvyys nykyistä suurempi vai pienempi, kun tyttäreni on aikuinen?

Oikeasti olen itsekäs. Teen havaintoja, koska se on minusta hauskaa ja jännittävää. Haluan olla ensimmäinen, joka saa kokea mielihyvän, kun järven tila paranee. Myös huonot uutiset on parempi saada tietoonsa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaipaan hallinnan tunnetta – tietoa siitä missä mennään, ja mahdollisuuden toimia, jos tarvetta ilmenee.

Tyttärelleni selitän, miten humus, savi, levät ja monet muut vesipatsaassa leijuvat hiukkaset estävät valoa etenemästä. Mitä enemmän niitä on, sitä lyhyemmän matkan näkösyvyyslevy on havaittavissa. Valon on kuljettava pinnalta levyyn ja vielä takaisin, jotta sen voi erottaa syvänteen loputtomasta tummuudesta.

Lapsi ymmärtää. Jos näkösyvyys tulevaisuudessa pienenee, se voi olla merkki järven rehevöitymisestä. Silloin pitää ryhtyä toimeen. On yritettävä vaikuttaa siihen, että pelloilta ja metsätalousmailta vesistöön valuvien ravinteiden määrä vähenee. Hyvä havaintosarja voi siinä tilanteessa olla tehokas argumentti niin viranomaisten kuin naapureidenkin suuntaan.
 

Matti Lindholm on viestintäasiantuntija Suomen ympäristökeskuksessa, Järvi–Meriwiki palvelun kehittäjä ja innokas harrastehavainnoitsija.
 

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.