Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Julkaisu:  Osallistun kaavoitukseen : Kuntalaisen opas (doria.fi)
Ohje:  Varsinais-Suomen ELY-keskukseen toimitettavat asiakirjat MRLn mukaisissa kaava- ja lupa-asioissa.pdf

Taajamat kasvavat, yhdyskuntarakenne hajautuu

Asutuksen keskittyminen taajama-alueille on vallitseva kehityspiirre myös Lounais-Suomessa. Taajamat ovat laajentuneet, eivätkä kaikilta osin hallitusti. Tiiviin taajama-asutuksen ja haja-asutuksen väliin on monissa kunnissa alkanut muodostua laajentumisalueita, jotka hajauttavat yhdyskuntarakennetta. Tämä merkitsee pitempiä työssäkäynti- ja asiointietäisyyksiä, korkeita infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia, luonnonalueiden vähentymistä sekä korkeita yhdyskuntien päivittäisestä toiminnasta johtuvia liikennekustannuksia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen keskeisistä tavoitteista. 

Aurajoki Tuomiokirkkosilta

Aurajoki ja Tuomiokirkkosilta. Kuva: Merja Haliseva-Soila

Lounais-Suomessa on neljä kaupunkiseutua

Turun ja Salon kaupunkiseudut Varsinais-Suomessa sekä Porin ja Rauman Satakunnassa. Turun kaupunkiseudun osuus Varsinais-Suomen väestöstä on yli 70 %.  Rakenne on monikeskuksinen. Lounais-Suomessa on perinteisesti paljon pieniä kuntia taajamineen. Palvelujen väheneminen pienissä keskuksissa on ongelma. Asukkaita Varsinais-Suomessa on noin 465 000 ja Satakunnassa noin 227 000.

Kaupunkiseudut pyrkivät aktiivisesti edistämään alueensa kasvua ja kilpailukykyä. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007) edellyttää, että suurimpien kaupunkiseutujen kunnat suunnittelevat yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävää palvelujen käyttöä. Lounais-Suomessa velvoite koskee Turun ja Porin kaupunkiseutuja ja niiden rakennemallit ovat valmistuneet vuonna 2012.

Rantoihin kohdistuvat maankäytön paineet

Lounais-Suomessa on runsaasti meren rantaa, jota jo pitkään on käytetty erityisesti kaupunkien läheisyydessä tiiviisti rakentuneeseen loma-asumiseen. Kaavoituksessa erityisenä huolena on ollut vapaan rannan riittävyys, joka on asutuksen tiivistyessä entistä tärkeämpää jotta mahdollisimman moni voi nauttia alueen merellisyydestä.

Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutokset vakituisiksi asunnoiksi lisäävät haja-asutusta. Käyttötarkoituksen muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta kokonaisuutena ilmiö on kuitenkin pysynyt verrattain pienenä.

Isoja marketteja taajamien reuna-alueille

Keskuskaupunkien reuna-alueille rakennetut ostoskeskukset uhkaavat päivittäiskauppaverkoston kehittämistä. Sijoittuminen lisää merkittävästi autoliikennettä. Uudet mahdolliset ns. Retail-parkit eli erikoisliikkeiden keskittymät saattavat uhata myös keskustojen erikoistavarakauppaa.

Turun kaupunkiseudulla suuret ostoskeskukset ovat sijoittuneet kohtuullisen hyvin kaupunkirakenteeseen. Kaupan sijoittuminen tutkitaan käynnistyneellä maakuntakaavalla. Myös Porin kaupunkiseudulla kauppa on sijoittunut toistaiseksi melko hallitusti  olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Paineita uusille kaupan yksiköille kaupunkien reuna-alueille on ollut myös Raumalla ja Salossa, jotka ovat rakenteeltaan hyvin kompakteja.

Teollinen toiminta ja työpaikka-alueet sijoittuvat pääosin kohtuullisesti taajamarakenteisiin. Erillisiä teollisuus- ja työpaikka-alueita alkaa kuitenkin syntyä pääliikenneväylien varsille ja risteyksiin aiheuttaen muun muassa lisääntyvää työmatkaliikennettä.

Julkaistu 10.1.2014 klo 16.15, päivitetty 30.9.2019 klo 8.40
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31