Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne Uusimaa

Suomi kaupungistuu ja se näkyy erityisesti Uudellamaalla

Uusimaa on kuin Suomi pienoiskoossa: vilkas metropolialue, pienempiä keskuksia mutta myös maaseutua. Uudellamaalla on 26 kuntaa ja noin 1 650 000 asukasta, mikä on suurinpiirtein 30 prosenttia Suomen väestöstä. Suurimmassa kaupungissa Helsingissä on 640 000 asukasta ja pienimmässä kunnassa Myrskylässä 2000 asukasta.

Metropolialueeksi tai Helsingin seuduksi kutsutaan usein 13 kunnan aluetta, jossa valtaosa maakunnan väestöstä asuu. Maakunnan aluerakenne voidaan jakaa tiiveimmin asuttuun ja rakennettuun seudun ydinalueeseen, kehysalueeseen ja maakunnan reunojen maaseutuun pikkukaupunkeineen.

Uudenmaan yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa voimakkaasti jatkuva väestönkasvu ja sen aiheuttama voimakas rakentamisen tarve. Uudenmaan väestö on kasvanut pitkällä aikavälillä noin prosentin vuodessa. Väestö kasvaa ulkomailta tulevan maahanmuuton, kotimaisen muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun ansiosta.

Seudun ydinalueella, pääkaupunkiseudulla, asuu kaksi kolmesta maakunnan asukkaasta. Ydinalueella on myös valtaosa taloudellisesta toimeliaisuudesta ja työpaikoista ja se on pääosin tiiviisti ja kaupunkimaisesti rakentunut. Suurin osa väestöstä asuu kerrostaloissa, liikkumiseen käytetään paljon joukkoliikennettä ja väestö on muuta Uuttamaata nuorempaa. Siellä myös asuu valtaosa Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta on myös kehysalueen kuntakeskuksissa, erityisesti ratojen varren kaupungeissa. Viime vuosina rakentamisen paine on keskittynyt pitkälti seudun ydinalueelle ja muualla Uudellamaalla kuntakeskuksiin. Koko Uudellamaalla kuntakeskusten välinen maaseutu on vireä. Perinteisten maaseutuelinkeinojen lisäksi sinne kohdistuu myös rakentamispaineita, eniten pääkaupunkiseudun lähialueella. Uudellamaalla on paljon merenrantaa, mutta myös järviä, joiden ranta-alueet ovat haluttuja vapaa-ajan ja vakituisen asumisen paikkoja.

Uudenmaalla pitkään jatkunut rakentamispaine tuo haasteita maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelulle. Maakunnassa täytyy rakentaa vuosittain lähes 15 000 uutta asuntoa lisäväestön ja asumisväljyyden kasvun aiheuttamaan tarpeeseen.

Uudellamaalla on paljon vanhaa kulttuuriympäristöä, ja kun rakennusmaata tarvitaan koko ajan lisää, aiheuttaa tämä vaativaa eri tarpeiden yhteensovittamista. Samasta maasta kilpaillee muun muassa asuminen, elinkeinot, liikkuminen, virkistystarpeet ja luonto.
 

Kunnille jaettiin tunnustusta hyvästä kaavoituksesta (Uutinen 12.1.2018, ely-keskus.fi)

Kehittämispäivän 12.1.2018 esitykset

Julkaistu 1.11.2017 klo 16.12, päivitetty 15.8.2018 klo 9.50
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31