Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne - Pohjois-Savo

Pohjois-Savossa on kolme kaupunkiseutua: Kuopio, Iisalmi ja Varkaus. Väestö vähenee muilla seuduilla paitsi Kuopiossa.  Maakunnan kokonaisväkiluku v. 2015 oli Pohjois-Savon liitosta saatujen tietojen mukaan  248 112, Kuopiossa asukkaita oli 112 141, Iisalmessa 21 951ja Varkaudessa 21 636. Pohjois-Savossa Kuopion seudun ulkopuoliset seudut menettivät väestöä. Väestökehitys heikkeni Ylä-Savossa, muilla seuduilla menetykset vähenivät edellisestä vuodesta.

Tulevaisuudessa kehitys on Pohjois-Savossakin johtamassa ihmisten, työpaikkojen sekä alue- ja palvelurakenteen yhä suurempaan keskittymiseen ja verkostoitumiseen.

Kaupunkien yhdyskuntarakenne on pysynyt kohtuullisen eheänä. Palveluja on vuosien varrella hajasijoitettu muun muassa liikenneväylien varsille (esimerkiksi IKEA), mutta toisaalta viime aikoina on myös panostettu keskustojen elinvoimaisuuden kehittämiseen esimerkiksi saattamalla keskustojen  yleiskaavoja ajantasalle.   Kirkonkylien tavanomaisille asemakaava-alueille rakentaminen on ollut vähenemässä. Kunnat pyrkivät kilpailemaan esimerkiksi tarjoamalla suuria rantatontteja taajamiensa  lievealueilta ja osin kauempaakin. Tämä aiheuttaa vähitellen osaltaan yhdyskuntarakenteen hajoamista ja siten kasvaneita kuluja sekä yhteiskunnalle että asukkaille.

Kaavoituksen painopiste on siirtynyt pikku hiljaa rannoilta taajamiin. Taajamien yhdyskuntarakenteen kehittyminen ja toimivuus voidaan hallita parhaiten yleiskaavoituksella.  Iisalmessa on laadittu vuonna 2006 strateginen yleiskaava, jota ollaan nyt päivittämässä. Varkaudessa strateginen yleiskaavoitus on työn alla. Lähes kaikissa pienemmissä kunnissa on vastikään saatettu ajan tasalle tai ollaan laatimassa taajamayleiskaavoja. Erityisesti pienten kuntien taajamissa on runsaasti vajaasti toteutuneita tai muuten vanhentuneita asemakaavoja, joiden ajantasaistamiselle uusitut yleiskaavat tarjoavat hyvän pohjan.

Pohjois-Savon haja-asutusalueella on jäljellä vain vähän perinteisiä kyliä palveluineen. Muutamia kyliä on pyritty tukemaan kyläkaavoituksella.

Painopistealueina ELY:n alueidenkäytön ohjauksessa ovat kaupunkiseutujen ja kuntien strateginen suunnittelu, laaja-alainen yleiskaavoitus ja merkittävien alueiden asemakaavoitus. Vuosittaisia kehittämiskeskusteluja pyritään muokkaamaan entistäkin strategisempaan ja ennakoivempaan suuntaan. Alueidenkäytön ohjauksessa turvataan erityisesti hyvä elinympäristö  ja kulttuuriympäristön arvot. Kuopion kaupunkiseudusta on valmistunut rakennemalli Loikka 2030 vuonna 2012.

Loikka 2030

Kartta yleiskaavoista

TYÖPAIKAT, KAUPPA, MATKAILU, LIIKENNE

Työpaikat: Työpaikkoja Pohjois-Savossa on noin 97 000, joista kaksi kolmasosaa on palvelusektorilla. Viime vuosikymmenen kehitys on ollut, että maakunnassa alkutuotannon ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja palvelujen työpaikat lisääntyneet.  Eniten työpaikkoja on tullut terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä kaupan palveluihin. Maakunnan tavoitteena elinkeinojen kehittämisessä on erityisesti metsäteollisuuden uudistaminen bioenergiaan ja biojalostukseen sekä mekaanisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn nosto, teknologiateollisuuden innovatiivisuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä hyvinvointipalvelujen uusi toimintatapa.

Kuopion kasvu ja vetovoima ovat keskeistä koko maakunnan kehittymiselle.  Kuopiossa työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt vuosittain ja Kuopiossa on noin 49 500 työpaikkaa eli noin 50 % maakunnan työpaikoista.

Valtaosa maakunnan työpaikoista sijoittuu kuntakeskuksiin sekä hyvin liikenneyhteyksien varteen. Pohjois-Savon kunnista viidellä (Iisalmi, Keitele, Kuopio, Varkaus ja Vierämä) on työpaikkaomavaraisuus yli 100 %. Näiden kuntien ympärillä työssäkäyntiliikenne on vilkasta.

Kauppa: Päivittäistavarakaupan myymälämäärä Pohjois-Savossa on vähentynyt ja erikoiskaupan myymälöiden lukumäärä on kasvanut. Samalla Kuopion merkitys maakunnan kaupan keskittymänä on vahvistunut. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ohjaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava, mikä on vahvistettu 1.6.2016. Paikallisesti merkittävien kauppojen sijoittumista ohjataan kuntakaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteena on, että kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana ovat taajamien keskusta-alueet. Samalla tavoitteena on turvata kaupallisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus sekä asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen.

Matkailu: Tahko, Kuopion ohella, on matkailijamäärällä mitattuna Pohjois-Savon matkailun veturi. Niiden yhteinen kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tunnetummiksi matkailukohteiksi nostaa koko maakuntamme vetovoimaa, tunnettuutta sekä matkailun merkitystä maakunnan aluetalouksille. Pohjois-Savon vahvuuksina ovat monipuolinen luonto ja vesistöt. Maankäytöllisiä edellytyksiä Tahkon kehittämiselle antavat Tahko 2030 Kehittämissuunnitelma (2011)  ja  Tahkon keskusta osayleiskaava (2015).

Liikenne: Maakunnan liikenteellinen saavutettavuus eri kulkumuodolla on tärkeää.   Valtatie 5, Savon rata sekä syväväylä toimivat pohjois-eteläsuuntaisina liikenneväylinä. Tavoitteina ovat nopeat junayhteydet etelään sekä valtateiden 5, 23 ja 9 parantaminen. Kuopion lentoaseman merkitys koko Itä-Suomen lentoliikenteen keskuksena on merkityksellinen.  Maakunnallinen logistiikkakeskusta on suunniteltu Kuopion Matkukseen.  Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat maankunnan menestyksen avaimia.  Eheytyvän yhdyskuntarakenteen näkökulmasta taajamien toimivat kevyt liikenne ja joukkoliikenneyhteydet ovat keskeisiä.

RANTARAKENTAMINEN

Pohjois-Savon rannat on pääosin yleiskaavoitettu. Ensimmäinen kierros oli 1990-luvulla, jolloin isot järvialtaat kaavoitettiin ja niiden osalta on menossa päivityskierros. Kaavat ovat osittain vanhentuneita esim. rakennusoikeuksien ja käyttötarkoituksen osalta ja se lisää kaavoitustarvetta sekä poikkeamisten tarvetta ja lukumäärää. Osittain yleiskaavojen päivittämistä on tapahtunut myös maanomistajien toimesta ranta-asemakaavoilla.

Rannoilla on paljon kaavoitettua tonttireserviä, jota ei ole toteutettu. Maanomistajat eivät välttämättä halua myydä. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. 

Rannoilla on paljon halua rakentaa uusia asuinrakennuksia ja muuttaa olevia lomarakennuksia ympärivuotisiksi asuinrakennuksiksi. Kunnille tulee kaavoituksen lisätarpeita resurssien ollessa niukkoja. Pysyvä asutus lisääntyy rannoilla, jolloin esim. palvelujen järjestäminen vaikeutuu. Kaavoituksessa tulee huomioida vapaan rannan riittävyys sekä luonnonolosuhteet ja ympäristönsuojelu.

Taajamien rannoilla halutaan rakentaa hieman tiiviimmin. Kunnilla on tarvetta kehittää kaavoitusta siten, että kylärakennetta tukeva tiheämpi rakentaminen reuna-alueilla olisi mahdollista yleiskaavalla ja vain tiheämmin rakennetuilla alueilla asemakaavalla.

Julkaistu 25.11.2016 klo 11.05, päivitetty 24.2.2017 klo 14.13
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31