Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne – Pohjois-Pohjanmaa

Painopiste yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä

Kiikelinsaari, Oulu
Kiikelinsaari, Oulu © Daniel Segerlöv

Pohjois-Pohjanmaalla yhdyskuntarakennetta eheytetään erityisesti kaupunkiseuduilla sovittamalla yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen tarpeet. Maakuntakaavoitus ja kaupunkiseutujen maankäytön ohjaus ovat tässä avainasemassa. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä maaseudun asutuksen ja palveluiden säilymistä.

Pohjois-Pohjanmaan aluerakenne muodostuu kansainvälisestä Oulun seudusta, jonka tukijalkoina ovat Raahen ja Koillismaan seudut sekä Oulun eteläinen kaupunkiverkko. Lisäksi rakenteeseen kuuluvat kuntakeskukset palveluineen, matkailukeskukset sekä perinteinen jokilaaksoihin keskittynyt asutusrakenne.

Puolet Pohjois-Pohjanmaan väestöstä asuu 23 km säteellä Oulun keskustasta. Oulun kaupunkiseudulla suunnitelmallisuutta ja kaavoitustilannetta voidaan pitää  hyvänä. Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on kuitenkin kokonaisuutena  hajaantunut, mikä aiheuttaa ongelmia mm. joukkoliikenteen kannattavuudelle.

Oulun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen aiesopimus (MALPE) allekirjoitettiin  keväällä 2013. Aiesopimuksen tavoitteena on mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen yhteisen maankäytön suunnittelun ja sen kanssa yhteen sovitetun liikennejärjestelmätyön avulla.

Kaupan palveluverkkoa kehitetään

Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkkoa koskeva selvitys valmistui maakuntakaavan tarkistamistyön yhteydessä kesällä 2013. Palveluverkkoselvitys on lähtökohtana vähittäiskaupan sijainnin ohjauksessa Pohjois-Pohjanmaalla.

Seudullisesti merkittävän kaupan sijoittumista ohjataan maakuntakaavassa ja paikallisesti merkittävien kauppojen sijoittumista ohjataan ensisijaisesti kuntien laatimilla yleiskaavoilla.  Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen sekä asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen lain keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana.

Pohjois-Pohjanmaalla kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Oulun kaupunkiseudulle. Palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on ns. 1+3 –malli, jossa kaupan pääkeskus on Oulu ja alueellisina keskuksina ovat Raahe, Ylivieska ja Kuusamo.

Julkaistu 30.1.2014 klo 10.33, päivitetty 1.7.2019 klo 13.53
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31