Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne - Pirkanmaa

Yhdyskuntarakenteen kehittyminen

Pirkanmaan aluerakenteen rungon muodostavat Tampereen ja Valkeakosken kaupunkiseudut, jotka kytkeytyvät valtakunnalliseen Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävään. Muilta osin Pirkanmaan aluerakenne muodostuu keskikokoisten ja pienten kaupunkien verkostosta, joka luo kattavan palvelurakenteen koko maakunnan alueelle.

Tampereen kaupunkiseudun keskustaajama käsittää Tampereen kaupungin kaupunkimaisen alueen lisäksi siihen kytkeytyvät Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven taajama-alueet. Kaupunkiseudun kuntien asukasluku on noin 390 000 asukasta (31.12.2017).

Kaupunkiseudun keskustaajaman väestöstä noin 61 % asuu Tampereella ja 39 % ns. kehyskunnissa. Autovyöhykkeellä asuvien osuus on noin 26 %. Pitkällä aikavälillä autovyöhykkeellä asuvien osuus on jonkin verran kasvanut, mutta kokonaisuutena asukasluvun kasvu on kohdistunut melko tasaisesti keskusta-alueille, joukkoliikennevyöhykkeille ja autovyöhykkeelle. Asuntotuotanto on viime vuosina toteutunut Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti täydennysrakentamisena joukkoliikennevyöhykkeille. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne laajenee kuitenkin jatkuvasti autovyöhykkeelle sijoittuvien matalan rakennustehokkuuden työpaikka-alueiden, pientaloasutuksen ja lieverakentamisen vaikutuksesta.

Tampereen kaupungin keskusta-alue on valtakunnallinen keskittymä, jonka palveluja käytetään yli maakuntarajojen. Kaupunkiseudun isoja alakeskuksia ovat kehyskuntien kuntakeskukset sekä Tampereen kaupungin alueella Hervannan ja Tesoman kaupunginosakeskukset. Erityisesti Hervanta vastaa monipuolisella työpaikka- ja asukasrakenteeltaan itsenäistä tytärkaupunkia.

Valkeakosken kaupunkiseutu käsittää Valkeakosken kaupungin keskustaajaman alueen, jonka asukasluku on noin 17 000 asukasta. Pitkällä aikavälillä keskustaajaman asukasluku on laskenut jonkin verran. Yhdyskuntarakenne on laajentunut viime vuosina autokaupunkivyöhykkeelle ja taajaman lievealueelle.

Pirkanmaan läntisissä ja pohjoisissa osissa muuttoliike suuntautuu maaseudulta taajamiin, joiden asukasluvut kasvavat, vaikka kuntien kokonaisväestömäärä on osittain vähenevä. Vammala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Virrat, Mänttä ja Orivesi ovat palveluiltaan kaupunkitasoisia keskuksia. Taajamien kasvukehitys näillä alueilla on riippuvaista asumisväljyyden ohella omavaraisesta työpaikkakehityksestä.

Maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen eteneminen

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä huhtikuussa 2019. Maakuntakaava antaa hyvän pohjan yleisesti yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja erityisesti kaupan seudullisen palveluverkon, luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä virkistysalueverkoston huomioimiselle alueiden käytössä ja rakentamisessa

Sekä Tampereen että Valkeakosken kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenteen hallitun kasvun kannalta on keskeistä, että asumista ja työpaikkoja sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille liikenteen sujuvuuden ja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja että taajamarakenteen reuna-alueiden rakentaminen on suunnitelmallista pitkän aikavälin kehitystä ajatellen. Pirkanmaan ELY-keskus pyrkii osaltaan edistämään Tampereen kaupunkiseudun kuntien maankäytön suunnittelun yhteistyötä, valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisen MAL-sopimuksen toteutumista ja sen osana kuntakohtaisten strategisten yleiskaavojen laadintaa.

Yleiskaavoitustilanne Pirkanmaan taajama-alueilla on yleisesti melko hyvä. Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunki on laatinut uuden strategisen keskustan osayleiskaavan ja kantakaupungin strategisen yleiskaavan ja on käynnistämässä näiden ensimmäistä päivityskierrosta. Kangasala on laatinut strategisen yleiskaavan ja työ on käynnissä Orivedellä ja Lempäälässä. Samoin Pirkkala ja Nokia ovat käynnistämässä strategista yleiskaavaa. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella strateginen yleiskaava on laadittu Hämeenkyröön ja Valkeakoski laatii parhaillaan strategista kehityskuvaa.

Ranta-alueiden suunnittelu

Pirkanmaalla on rantaviivaa yhteensä noin 13 260 km, josta kaavoituksen piirissä on noin 47 % ja vireillä olevien rantaosayleiskaavojen (mm. Oriveden sekä Kangasalan Kuhmalahden ja Sahalahden alueiden OYK:t) valmistuttua noin 75 %. Kaavoittamatonta rantaviivaa on eniten Pälkäneen, Sastamalan ja Ikaalisten kuntien alueilla.

Ranta-alueiden rakentamisen ohjaaminen yksittäistapauksina ratkaistavien poikkeamislupien perusteella ei ole tavoiteltavaa vaan rakentamisen järjestäminen tulisi ratkaista kaavoituksella. Ranta-alueiden osayleiskaavoituksella voidaan varmistaa ranta-alueiden luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja riittävien vapaiden ranta-alueiden muodostuminen sekä turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu.

Julkaistu 4.4.2014 klo 10.58, päivitetty 1.8.2019 klo 12.45
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31