Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne - Lappi

Harvasti asuttua maaseutua ja väljiä joenvarsikyliä

Kylät ja muut taajamat ovat keskittyneet vesireittien varteen. Kylät ovatkin Lapissa tyypillisesti pitkiä ja väljiä joenvarsikyliä. Lapista vain pieni osa voidaan luokitella taajamaksi. Asutuksen hajautuminen laajoille alueille ja taajamien ulkopuolelle on Lapissa vallitseva piirre. Kuten muuallakin Suomessa myös Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut havaittavissa taajamien laajentumista.

Toisaalta Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut myös muuhun Suomeen verrattuna voimakkaampaa maaseudun autioitumista. Lapissa vapaa-ajan alueiden merkitys yhdyskuntarakenteessa korostuu erityisesti näillä autioituvilla alueilla. Väestöään menettävillä alueilla aiemmin vakinaisesti asutut rakennukset voivat jäädä vapaa-ajan asumiskäyttöön. Lappiin myös rakennetaan uusia loma-asuntoja, mikä näkyy erityisesti matkailukeskusten ympäristössä. Talvimatkailun vahvan aseman takia ympärivuotiseen käyttöön soveltuville loma-asunnoille on kysyntää.

 

Lapissa on kaksi kaupunkiseutua

Lapissa on 21 kuntaa, joista Rovaniemi, Tornio ja Kemi sekä Kemijärvi ovat kaupunkeja. Lapin kunnat ovat tyypillisesti pinta-alaltaan suuria ja väkiluvultaan pieniä. Asutus on hajautunut laajoille alueille ja välimatkat ovat pitkiä. Lapissa on asukkaita noin 182 000 eli noin 3 % koko Suomen väkiluvusta. Vastaavasti Lapin pinta-ala on vajaan kolmanneksen koko Suomen maapinta-alasta.

Rovaniemen ja Kemi-Tornion kaupunkiseudut ovat Lapin ainoat kaupunkiseudut, kun käytetään uusinta kaupunkiseututaajamien aluerajausta.  Yli puolet (n. 55 %) Lapin väestöstä asuu näillä kahdella kaupunkiseudulla. Rovaniemellä on selkeä asema Lapin maakuntakeskuksena. Siitä tuli Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyttyä vuonna 2006 pinta-alaltaan Suomen laajin kaupunki (8 016,84 km2). Tornio on suomalaisittain ja lappilaisittain erityinen kaupunki, sillä se on kasvanut lähes yhteen Ruotsin puolella sijaitsevan Haaparannan kanssa. Rajakaupungit ovatkin laatineet yhteisen kehittämissuunnitelman raja-alueelleen. Kemi-Tornion kaupunkiseutu on osa Perämeren kaarta ja seudun yhdyskuntarakenne tukeutuu vahvasti nelostien varteen.

 

Elinkeinot yhdyskuntarakenteen määrittäjinä

Erämaiseen luontoon ja tuntureiden laskettelumahdollisuuksiin tukeutuva matkailu on Lapin merkittävimpiä elinkeinoja. Myös metsä-, energia- ja kaivosteollisuus ovat Lapin kannalta tärkeitä. Lapin matkailukeskuksissa on laadittu omia kehittämissuunnitelmia ja strategioita, joita on toteutettu laatimalla matkailukeskuksiin yleis- ja asemakaavoja. Lapissa matkailun edellyttämää maankäyttöä joudutaan sovittamaan yhteen esimerkiksi porotalouden, metsätalouden, muun elinkeinotoiminnan, suojelun, energiahuollon ja asumisen edellyttämän maankäytön kanssa. Kehittämisen kokonaiskuva puuttumisen johdosta Lapissa toteutettiin vuonna 2012 esiselvitys, jossa eri toimijoilta selvitettiin matkailun maankäyttöön sekä sen yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Esiselvitykseen perustuvan Lapin matkailun maankäyttöstrategian laatiminen on käynnissä.

Lapissa tärkeät elinkeinot ovat muovanneet nykyistä yhdyskuntarakennetta. Palvelut sijoittuvat pääasiassa kunta-, kylä- ja matkailukeskuksiin, mutta varsinkin luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvat toiminnot voivat sijaita kaukana näistä palvelukeskuksista. Suuremmat palvelukeskittymät sijaitsevat Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueilla. Työpaikkojen ja tuotantotoiminnan sijainti erillään asumisesta aiheuttaa yhdyskuntarakenteen hajautumista.

 

Pitkät etäisyydet luovat haasteita

Hyvä saavutettavuus on elinkeinoelämän kannalta olennaista. Lapin liikennejärjestelmä vastaa pääosin alueen nykyisiä tarpeita, mutta pitkät etäisyydet lisäävät logistiikkakustannuksia ja asettavat haasteita erilaisten toimintojen järjestämiselle ja luonnonvarojen hyödyntämiselle. Matkailukeskukset ovat riippuvaisia lentoliikenteestä ja yksityisautoilusta. Joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset ovat Lapissa monin paikoin heikot johtuen laajalla alueella asuvasta pienestä väestöpohjasta. Maankäytön suunnittelussa toimintojen keskittämisen ja hajauttamisen välillä joudutaan hakemaan tasapainottavia ratkaisuja, joissa huomioidaan Lapille tyypillinen elinkeinorakenne.

Lapin maankäyttöä ohjaavat monet eri kaavat

Koska Lappi on niin laaja alue, maakuntakaava on jouduttu jakamaan seutukunnista muodostuviin pienempiin osa-alueisiin. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön ohjauksen väline ja sillä pyritään edistämään maakunnan strategista kehittämistä ja kuntien rajat ylittävien alueiden kokonaisuuksien yhteensovittamista. Erityisesti Lapin harvaan asutulla maaseudulla maakuntakaava saattaa olla ainoa lainvoimainen kaava.

Väljästi asuttujen vesireittien varsilla ja vähäväkisissä kylissä yleiskaavat ovat yhdyskuntarakennetta ohjaavia välineitä, joiden perusteella laaditaan asemakaavoja. Muutamille Lapin kylille on laadittu suoraan rakentamiseen oikeuttavia kyläyleiskaavoja, joiden perusteella osoitetaan rakennuspaikkojen määrä ja sijainti. Matkailukeskukset ja kuntakeskukset ovat pääsääntöisesti yleiskaavoitettuja. Joillain alueilla kaavoitus perustuu niin sanottuun postimerkkiasemakaavoitukseen, jolloin uhkana on yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden hallinnan heikkous. Kokonaiskuvan hallinnan puute on haaste myös Rovaniemen ja Tornion kaupunkiseutujen lähialueilla, missä rakentaminen perustuu yksittäisiin suunnittelutarveratkaisuihin. Tällaisilla alueilla olisi selkeä paine suunnitella pysyvää asumista kaavoituksella.

Lähteet:

  • Kuntien päivitetyt pinta-alat ilmestyivät 2013 (Maanmittauslaitos)
  • Lapin matkailun maankäyttöstrategian esiselvitys, Loppuraportti 31.5.2012. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. RAPORTTEJA 77 | 2012
  • Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Työryhmä Heikka-Jokelainen-Teräs versio 3.0, 28.8.2013
  • Lapin ELY-keskuksen toimintakertomus vuodelta 2011
  • Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 TEM (pdf, 3,7 Mt)
  • Maakuntakaavoitus Lapissa (Lapin liitto)
  • Y-vastuualueen alueidenkäyttöyksikön asiantuntijat
Julkaistu 27.1.2014 klo 13.50, päivitetty 21.5.2019 klo 10.25
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31