Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä.

Pientaloalue Vantaalla
Kuva: Pirjo Ferin, YHA-kuvapankki

Aluerakenne

Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin.

Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella.  Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasvamista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista.
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Yhdyskuntarakenne –Kaakkois-Suomi

Maankäytön suunnittelulla ohjataan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja laatua

yhdykuntarakenne

Kunnan yhdyskuntarakenteen ohjauksessa keskeisin työväline on yleiskaava. Yleiskaavoituksen tilanne ja ajantasaisuus vaihtelevat alueemme kunnissa. Rantojen suunnittelusta yleiskaavoituksen painopiste on siirtynyt taajamien suunnitteluun. Ihmisten liikkuminen ja tavaravirrat eivät pysähdy kuntarajoihin, mikä korostaa kokonaisvaltaisen suunnittelun tärkeyttä. Kaupunkiseutujen rakenteen hallitsemiseksi on hyvä pyrkiä myös kuntarajat ylittävään suunnitteluun. Laajempien kokonaisuuksien hallintaa ohjataan esimerkiksi kuntien yhteisten strategisten yleiskaavojen ja maakuntakaavojen avulla.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu ja vaikuttaa toimialueensa kaavoituspäätösiin mm. antamalla asiantuntijalausuntoja kuntien kaavoitussuunnitelmista: taustasivulle kootaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antamat kaavalausunnot:

Haasteena yhdyskuntarakenteen eheys

Myös Kaakkois-Suomessa väestö keskittyy maaseudulta taajamiin. Useimmat kaupunkiseututaajamat ovat laajentuneet ja samalla taajaman sisällä asukastiheys on monilla osa-alueilla laskenut.

Tiiviiden taajamien ja haja-asutuksen väliin on monissa kunnissa muodostunut lievealueita, joilla yhdyskuntarakenne on hajautunut. Tämä merkitsee pitempiä työssäkäynti- ja asiointietäisyyksiä, korkeita infrastruktuurin ja liikkumisen kustannuksia sekä luonnonalueiden pirstoutumista. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen kuntien maankäyttöä ohjaamalla kuuluu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen keskeisiin strategisiin tavoitteisiin.

Kaakkois-Suomessa on neljä kaupunkiseutua

Kymenlaaksossa on asukkaita noin 179 000. Maakunnan väestö jakautuu melko tasan Kouvolan seudulle (n. 93 000 as.) ja Kotkan-Haminan seudulle (n. 86 000 as.). Myös noin 131 000 asukkaan Etelä-Karjalan muodostuu kahdesta seudusta. Niiden keskustaajamia yhdistää entistä tiiviimmin valtatie 6, jota on kehitetty paljon viime vuosina. Lappeenrannan seudulla asukkaita on noin 89 000 ja Imatran seudulla noin 43 000.

Viiden kaupunkikunnan lisäksi Kaakkois-Suomessa on 11 muuta kuntaa omine kuntakeskuksineen ja taajamineen. Maakuntien aluerakenne on monikeskuksinen. Väestömäärän ja palvelujen vähentyminen on kasvava ongelma etenkin pienissä keskuksissa.

Kaupunkiseudut pyrkivät aktiivisesti parantamaan alueensa kasvua ja kilpailukykyä. Kaakkois-Suomen kaupunkiseudut eivät kuulu maamme suurimpiin, joten niitä ei koske lain velvoite tehdä kuntien ja valtion välisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia (MAL-sopimukset). Vapaaehtoista kuntien rajat ylittävää alueidenkäytön suunnittelua on kuitenkin tehty sekä Lappeenrannan-Imatran kaupunkiseudulla että Kotkan-Haminan seudulla (Kaakon Suunta -loppuraportti 3472 kt pdf)

Rantojen maankäyttöpaineet

Vapaita rantoja Etelä-Karjlassa
 

Kaakkois-Suomessa on runsaasti sekä meren että sisävesien rantaa. Rannat ovat jo pitkään olleet erityisesti kaupunkien läheisyydessä tiiviin loma-asumisen käytössä. Ranta-alueiden kaavoituksen tavoitteena on luontoarvojen ohella säilyttää myös vapaita rantoja. Näin rantojen virkistysarvosta voi jatkossakin nauttia myös jokamiehenoikeudella. Mahdollinen loma-asuntojen muuttaminen vakituiseen asumiseen on osaltaan huomioitava kuntien alueidenkäytön ja palvelujen järjestämisessä.

Kauppa, palvelut ja matkailu alueidenkäytössä

Venäjän läheisyys ja neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa muodostavat Kaakkois-Suomen vähittäiskaupalle ja matkailupalveluille voimakkaan kehittämispotentiaalin. Valtakunnallisten kaupan kehitystrendien lisäksi alueen erityispiirteitä ovat mm. tax free- ja invoice-myynti sekä tietyt erikoiskaupan alat, esimerkiksi kalakauppa. Uusia kaupan investointeja houkuttelevat osaltaan myös kehittyvät liikenneyhteydet, kuten lähivuosina kokonaan moottoritieksi rakentuva E18-kehityskäytävä.

Kaupan sijainnin ohjauksessa keskeisin väline on maakuntakaava. Kymenlaakson Kauppa ja merialue-vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.4.2014. Linkki (pdf)  
Kymenlaakson ajantasalla oleva maakuntakaavakartta
(arcgis)

Etelä-Karjalan kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä koskeva vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Linkki Etelä-Karjalan kaavoitussivuille.

Kaupan ja palveluiden kysymykset sisältyvät Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisiin painotuksiin, kuten elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja rakennemuutoksen hallintaan sekä sijaintiedun hyödyntämiseen Pietarin ja pääkaupunkiseudun välisellä metropoliakselilla.

Kaupan liiketilasta keskusta-alueilla on Etelä-Karjalassa noin 70 % ja Kymenlaaksossa noin 55 %. Uudet keskustojen ulkopuoliset suuryksikkö- ja kauppakeskushankkeet sekä erikoisliikkeiden keskittymät haastavat kuitenkin keskustojen perinteistä asemaa päivittäis- ja erikoistavaran kauppapaikkoina. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupan palveluverkkoa tulee ohjata siten, että asukkaiden asiointimatkojen pituudet säilyvät kohtuullisina ja liikenteestä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Sijainninohjauksessa lähdetään maakunnan asukkaiden tarpeista, huomioiden samalla matkailijaliikenteen näkökulma.

 

 

Julkaistu 15.10.2014 klo 15.05, päivitetty 28.5.2019 klo 16.03
Julkaistu 29.8.2013 klo 15.34, päivitetty 4.12.2014 klo 8.31